Blogi

Apks.fi:n Blogi on enemmän kuin vain kuvauksia viime aikojen tekemisistä. Se on vähän sisällöllisiä rajoituksia sisältävä palsta erilaisten tekstien satunnaiseen julkaisuun. Tekstien aiheet liittyvät pääasiassa tieliikenteeseen. Blogissa on ajottain myös Autoilun asialla -kirjoituksia, jotka tarjoavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi liikennesäännöistä tai tekniikasta, sekä Tarkasteluja, joissa kirjoittaja arvioi erilaisia autoilun kannalta hyödyllisiä tavaroita tai palveluita.

Kirjoittaja

Aki Pouta on liikkunut tien päällä vuodesta 2007. Hän on kiinnostunut liikenteen jokapäiväisistä ilmiöistä, ajoneuvojen tekniikasta ja liikenteen suunnittelusta. Hän työskentelee vakituisesti kuljetusalalla, ja tietämystä kiinnostuksen kohteista kertyykin arjessa tutkailemalla ja kokeilemalla – samoin kuin erilaisista tietolähteistä hankkimalla. Vapaa-ajallakin Aki Pouta viihtyy tieliikenteessä niin autolla kuin jalan. Arvomaailmaan kuuluu vastuullinen ajaminen, mikä tarkoittaa muun muassa liikennesääntöjen kunnioittamista.

Pistetään siihen REKKA

Julkaistu 26. syyskuuta 2010.

Kun ihmiset eivät välitä käyttää käsitteitä oikein, voidaan meillä Suomessa ajaa rekkaa, kun ajetaan pienellä Atego-Mersulla ilman minkään sortin perävaunua. Toisten mielestä aidon oikean rekan tekee puoliperävaunu; toiset liputtavat varsinaisen perävaunun puolesta – mutta se perävaunu siellä on oltava ennen kuin rekkaa ajetaan, perskele! Otetaanpa sitten käsitteiden käyttöön mukaan ammattikirjoittajat, eli toimittajat, ja pieni vaikeus oikein menestyvän otsikon keksimisessä, niin johan meillä on termit hukassa.

Ja tämä juttu on myyty!
Niin voi olla hukassa vähän moni muukin uutisoinnin kannalta oleellinen asia. Sanomalehtien puolueettomuus poliittisten kantojen suhteen nyt tiedetään. Mutta että paperit nyt näyttäisivät pitävän yllä tiettyä linjaa ajoneuvojenkin suhteen: syyllinen on rekka, kunnes toisin todistetaan, ja kun toisin todistetaan, vaietaan. Samalla vahvistuu yhteiskuntamme suuri vikakohta eli se, että liikenteen ammattilaisia ei arvosteta. Eipä heitä pelkästään kuraa maskiin ohittavat henkilöautot, kun nyt lehdet tykittävät syyllistäviä otsikoita ja kuvia. Ja me kaikkihan tiedämme, miten suuri valta lehdillä on. Meinaa siinä rytäkässä unohtua reilun pelin säännöt, kuten että ei syyllistetä ennen kuin vahvaa näyttöä on.

Esimerkiksi kesällä oli Keskisuomalaisessa juttu siitä, että työmaille asetettuja nopeusrajoituksia noudatetaan huonosti. Tämä juttu oli etusivullakin, ja ohessa oli kuva, jossa täysperävaunuyhistelmä mennä posotti nopeusrajoitusmerkin takana. Niin että valittiinkos niitä juttuun liittyviä kuvia ihan vaan sattumanvaraisesti? Samoin monesti Keskisuomalaisen pikku-uutisissa huomaa uutisesta toiseen jatkuvan linjan: kun on tapahtunut onnettomuus, jossa toisena osapuolena on ollut kuorma-auto, erityisesti huolehditaan henkilöautoilijasta tai muusta pienemmästä osapuolesta. Sen sijaan kuorkin kuskin osalta todetaan vain se, että poliisi tutkii tekoa liikenteen vaarantamisena.

Ja tietysti kuluneen kesän kovin juttu oli Enossa tapahtunut onnettomuus, jossa henkilöauto oli tullut kolmion takaa. Minunhan ei nyt tarvitse selostaa sen enempää tapahtumien kulkua, mutta kovasti rekan kuljettaja tuomittiin syylliseksi. Siitä piti huolen media ennen kuin jutun tutkinta edes alkoi saati sitten missään oikeussalissa on asiaa käsitelty. Yhdistelmän kuljettaja teki erittäin väärin ajamalla yli 80 kilometrin tuntinopeutta 60:n alueella. Mutta henkilöauton kuljettaja teki väärin tulemalla kärkikolmion takaa. No mutta hei, eihän ole tehneet väärin nekään henkilöautoilijat, jotka ovat tahallisesti rysäyttäneet rekan keulaan – se nyt on pientä, jos joku ei ikipäivänä saa mielestään sitä näkyä ja kysymyksiä syyllisyydestä.

Yritän ajatella järjellä ja ymmärtää median toimintaa. Yhdistelmäajoneuvon kuljettajalta voi odottaa tietämystä liikenteessä toimimisesta ja ammattitaitoista otetta kuljettamiseen. Jos tämä meidän odotuksemme rikkoutuu, voidaan ehkä jo hämmennyksen takia korostaa sitä, että toinen osapuoli on rekan kuljettaja. Mutta ei nyt kuitenkaan pitäisi unohtaa, että liian aikaisessa vaiheessa ei parane syyllistää. Uutisoinnissa lähdettiin heti linjalle "tappajarekan kuljettajalla ylinopeutta?". Ja koska otsikoinnissa pyritään jättämään epävarmuuden esille tuominen niin huomaamattomaksi kuin mahdollista, on ihmisten käsitykset syyllisyydestä aivan selvä tapaus.

Kyllähän koulussa kerran kuulin mielenkiintoisen uutisointiin liittyvän jutun. Eräs henkilö oli kysynyt iltapäivälhden toimittajalta, miksi otsikoissa tykätään huudella rekka-sanaa.Toimittajan vastaus kertoo homman nimen: Sana rekka otsikossa myy. Siitä saa enemmän rahaa.

Samalla rahalla tästä
Perjantaina ajelin alas Palokan rampista Nelostielle pohjoiseen päin, ja olipa kertakaikkiaan hämmentävää tulla kiihdytyskaistalle: varmaan noin viiden henkilöauton jono siirtyi nätissä aaltoliikkeessä vasemmalle kaistalle antaakseen minulle tilaa. Yksi auto kuitenkin jäi omalle kaistalleen ja luultavasti piti aika pitkälti saman vauhdin. Minun ei tarvinnut muuta kuin sovittaa nopeutta ja liittyä moottoritielle.

Väistäneiden autoilijoiden ele oli kohtelias ja käytännöllinen mutta käytännössä laissa kielletty. Näin minä ainakin opin koulussa. Toteamus perustunee tieliikennelain 9. pykälään:

Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.

Tätä moni tuskin edes tietää, mutta luultavasti kaistan vaihtaminen jonkun ajaessa rampille johtuukin ihan vaivattomuudesta: ei tarvitse hidastaa tai lisätä vauhtia. Usein ehkä koetaan niin, että rampilta tulijalla on kuitenkin vaikeuksia liittyä virtaan. Kaiken kaikkiaan kiihdytyskaistojen käytössä on meillä vaikeuksia, kun käyttäytymisen kirjo on niin tavattoman sekavaa. Yksinkertaisesti kiihdytyskaistaa ajavan on väistettävä päätiellä ajavia, ja viimeksi mainittujen ei tarvitse tehdä elettäkään rampilta tulijoita huomioidakseen. Jotta sitten tulijalla on mahis päästä moottoritielle, tulee hänen sovittaa vauhti tilanteeseen sopivaksi. Yksinkertaista.

Todellisuudessa kuitenkin on usein niin, että ramppia ajaessasi voisit muuten kyllä liittyä vaikka saman tien, mutta joku ajaakin päätien nopeutta reilusti hiljempaa ja et uskalla mennä eteen. Sitten taas jos olet edellä mainittu päätiellä ajava, niin kuin minä monesti, ja olet hiljentänyt antaaksesi tilaa ramppilaiselle, ei tämä meinaa tulla ja itse et uskalla lähteä kiihdyttämään.

Kiihdytyskaistat ovat kuitenkin ainoita sellaisia ratkaisuja, joissa voidaan välttää tarve hidastaa tai jopa pysäyttää moottoritien rytmi. Ihmisten vain pitäisi sisäistää ramppien käyttö. Samoin teiden suunnittelijoiden pitäisi pidentää joitakin kiihdytyskaistoja. Varsinkin Jyväskylässä, jossa on kylläkin tapana tunkea liian suuria ratkaisuja liian pieneen tilaan, saa monia liittymiskaistoja suorastaan kammoksua niiden lyhyyden vuoksi.

Kommentit tarjoaa Disqus

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus

Avainsanat

rekka-sana, kiihdytyskaista

Satunnaisia kirjoituksia

Koskee myös pakettiautoja

Julkaistu 28. huhtikuuta 2012. |

Jyväskylän Vaajakoskella sijaitseva turboliikenneympyrä välittää neljän valtatien liikenteen. Ympyrässä kulkee kaksi kaistaa, koska näin se pystyy välittämään paremmin liikennettä. Jokaisesta suunnasta lähestyttäessä tulee vastaan opastetaulut, joissa kerrotaan, mihin mitäkin kaistaa pitkin pääsee. Sisemmän kaistan opastetaulussa on Lahdesta päin...

Se ramppi saa varuilleen

Julkaistu 25. syyskuuta 2012. |

Maanantaina 24. päivä syyskuuta Tampereella tapahtui järisyttävä liikenneonnettomuus. Täysperävaunuyhdistelmä suistui moottoritien rampin sillalta alas ja jäi osittain roikkumaan sillalle. Onnettomuudessa ei ollut mukana sivullisia. Kuljettajakin selvisi vakavan kuuloisesta turmasta vähällä, sillä hän sai joitakin palovammoja. Ajoneuvon tippuessa...

Ajoneuvon massan rajoitukset

Julkaistu 3. kesäkuuta 2012. |

Suomen teillä on olemassa "näkymättömät" massarajoitukset, jotka on määrätty asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä. Esimerkiksi ajoneuvon vetävään akseliin ei saa kohdistua suurempaa massaa kuin 11,5 tonnia ja kolmiakselisen ajoneuvon suurin sallittu massa on tilanteesta riippuen 25 tai 26 tonnia. Lisäksi on olemassa joukko liikennemerkkejä, joilla...