Nopeusrajoituksen m��r�ytyminen I

Julkaistu 22. marraskuuta 2011, p�ivitetty 7. syyskuuta 2013.

Nopeusrajoitus tarkoittaa suurinta sallittua nopeutta, jota ajoneuvolla saa ajaa. Suomessa nopeusrajoitus m��r�ytyy useilla perusteilla. Ensinn�kin teill� on k�yt�ss� yleisrajoitukset, joista poikkeava rajoitus hyvin usein m��r�t��n liikennemerkill�. Toiseksi suurinta osaa erilaisista ajoneuvoista koskee jokin ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus, ja my�s jokin ajoneuvon rakenteellinen ominaisuus voi vaikuttaa ajoneuvon suurimpaan sallittuun nopeuteen. Lis�ksi laeissa on m��r�tty erityisill� alueilla voimassa olevia rajoituksia.

Nopeutta m��r��vi� liikennemerkkej� on useita, ja niiden vaikutusalueet ovat varsin erilaiset. T�ss� tekstiss� k�sitell��n nopeutta m��r��v�t liikennemerkit. Nopeusrajoituksen m��r�ytyminen II -kirjoituksessa k�sitell��n ajoneuvokohtaiset sek� tietyill� alueilla voimassa olevat nopeusrajoitukset.

Yleisrajoitukset
Taajamassa nopeusrajoitus on 50 km/t ja taajaman ulkopuolella 80 km/t. K�yt�nn�ss� taajama alkaa ja p��ttyy taajamamerkkiin. Taajaman alkamisesta ilmoittava merkki kertoo, ett� nopeusrajoitus on merkist� eteenp�in 50 km/t, ja niin ik��n taajaman p��ttymisest� kertova merkki tarkoittaa, ett� nopeus on jatkossa 80 km/t. T�m� on l�ht�kohta. Jos Suomessa kaikki teiden olosuhteet olisivat samanlaisia, voisi maassa olla vain ja ainoastaan kaksi nopeusrajoitusta ilmaisevaa merkki� eli n�m� taajamamerkit. Kuitenkin yleisnopeuksista joudutaan poikkeamaan hyvin usein niin, ett� pian taajamerkin j�lkeen on oltava jokin nopeusrajoitusmerkki.

Taajaman alkamisesta ilmoittava merkki sek� 60:n vauhdin salliva py�re� nopeusrajoitusmerkki ovat todella tavanomainen parivaljakko. Jos merkit ovat noin parinkymmenen metrin p��ss� toisistaan ja kuljettaja voi havaita molemmat yht�aikaa, ei h�nen tarvitse miss��n vaiheessa alentaa erikseen 50:een, vaan h�n asettaa nopeudeksi suoraan 60 km/t. T�ll�in samaan aikaan sek� julistetaan taajama-alue alkaneeksi ett� suodaan 60:n nopeus. Silti kuljettajan on vauhdin riemusta huolimatta painettava v�liaikaisesti taajaman alueella oleminen muistiin: jos h�n siirtyy pois tuon 60:n nopeuden sallineen merkin vaikutusalueelta, on nopeus heti 50 km/t. Ai miten niin siirtyy pois vaikutusalueelta?

Hyvin tavanomainen merkki 361, tuo py�re� punakeltainen m��r�ysmerkki, ja siihen liittyv� lains��d�nt� ovat hyvin tuttuja. Vaikeudet alkavatkin vasta mietitt�ess� sen p��ttymist�. Yleens� k��ntymisen j�lkeen nopeus kerrotaan heti merkill�, mutta ent� jos merkki� ei olekaan? Tieliikenneasetuksen kohta "Merkki on voimassa kyseisell� tiell� – –" on aiheuttanut puheen samasta tiest�. Edes Liikenneturva ei osaa er��ss� nettisivujensa kysymyspalstan vastauksessa olla t�sm�llinen, vaan intt�� k�ytett�v�st� tiest� ja siteeraa lakia. Ongelman ydin on nimenomaan kyseisen tien m��ritelm�. On eri asia vaikka k��nty� Ruuhim�entielt� 9-tielle kuin jatkaa 9-tiet� valtatie 23:n risteyksen ohitse. Ruuhim�entie p��ttyy siihen pisteeseen, mutta 9-tie jatkaa edelleen 9-tien� risteyksest� huolimatta.

Nopeusrajoitusmerkin 361 vaikutus p��ttyy siis k�yt�nn�ss� k��nnytt�ess� eri tielle mutta se ei p��ty ajettaessa eri tien risteyksen ohitse. Jos siis ajat Nelostiet� sallittua 60:tta ja k��nnyt Tikkakosken taajamaan viev�lle tielle, on uudella tiell� oletusarvoisesti voimassa yleisrajoitus 80 km/t. Oikeastihan kyltti n�ytt�� siell� 60:ta, mutta joka tapauksessa Nelostiell� kuuteenkymppiin m��r�nnyt merkki 361 on tieliikenneasetuksen mukaan voimassa "kyseisell� tiell�" eik� sen valta siis mill��n ulotu Tikkakoskentielle. Sen sijaan Nelostiell� 60:n alue edelleen jatkuu Tikkakoskentien risteyksen j�lkeenkin!

Merkit merkkien sis�ll�
Mill� muilla merkeill� voidaankaan nopeutta m��r�t�? Toisin sanoen mihin merkkeihin sis�ltyy m��r�ys nopeudesta? Yhdess� yleisess� merkiss� tuttu py�re� on ymp�tty keltaisen neli�n sis��n. Numero on 363 ja nimi nopeusrajoitusalue. S��nt� on yksinkertainen: merkki osoittaa suurimman sallitun nopeuden merkeill� rajatulla alueella. Jos siis ohitat sellaisen merkin, tarkoittaa se, ett� kaikkien muidenkin alueelle tulevien v�ylien varrella on samanlainen taulu. Jos aluetta katsottaisiin ilmavalokuvasta, voisi jokaisen aluerajoitusta ilmaisevan kyltin v�liin vet�� viivan ja saada merkkien vaikutusalue rajattua. V�h�n niin kuin taajamamerkkien vaikutuksen alla my�s n�iden 363:ien alueella voidaan m��r�t� toinen nopeus muilla nopeutta ilmaisevilla kylteill�. Autoilijalle homma on helppoa: noudattaa aina vastaan tulevaa liikennemerkki� oli sitten mill� alueella hyv�ns�. Ik�v�� touhu on vasta siin� vaiheessa, jos joutuu turhaan ajamaan v��r�� nopeutta.

Nimitt�in kylttien k�ytt� on monille katujen yll�pit�jille ehk� liian vaikeaa. Simppeliss� tilanteessa autoilija ajaa merkin 363 ohi ja saapuu merkin voimassaolon piiriin. Olkoon rajoitus 40 km/t, koska se on ylivoimaisesti eniten k�ytetty aluerajoitus. Niinp� h�n ajaa merkin osoittamaa nelj��kymppi� siihen asti, ett� h�n ohittaa aisaparimerkin 364, jolloin voimaan astuu paikassa vallitseva yleisrajoitus. Todenn�k�isesti se on taajaman nopeus 50 km/t, koska aluerajoituksia ei jostain syyst� ikin� n�e sellaisin luvuin kuin 70 tai 100 eli niit� ei ole taajama-alueiden ulkopuolella.

Edell� oli siis simppeli tilanne, mutta soppaa saadaan heti h�mmennetty�, kun samalle merkin 363 vaikutusalueelle ly�d��n jokin toinen nopeutta m��r��v� merkki. Liikenneviraston ohjeet sallivat kolmen merkin k�yt�n. Vaihtoehto yksi on 361, siis se py�re� keltapunainen. Se on voimassa niin kauan, kunnes k��nnyt��n eri tielle, palataan aluerajoitusmerkin osoittamaan 40:n vauhtiin takaisin tai tulee toinen nopeutta ilmaiseva merkki. Eri tielle ment�ess� astuu siis voimaan se 40:n aluerajoitus. Aluerajoitusmerkin piiriin taas palataan virallisesti siten, ett� on merkki 361 sek� lis�kilpi, jossa lukee "Alue".

Vaihtoehdot kaksi ja kolme ovat veljesmerkit 573 sek� 575 eli pihakadusta ja k�velykadusta ilmoittavat merkit. Ne k�sitell��n v�h�n my�hemmin. Joka tapauksessa vain kolmea muuta nopeutta m��r��v�� merkki� saa k�ytt��, mutta etk� sin�kin ole joskus tavannut toisen nopeusrajoitusalue-merkin yhden vastaavan vaikutusalueella?

Kuvitellaan edelleen olevamme nopeusrajoitusalueella, jossa p�tee rajoitus 40 km/t. Jokin omakotitaloalueen p��ttyv� kadunp�tk� on osa lasten leikkialuetta, joten kadunpit�j� haluaa sinne 10 km/t pienemm�n rajoituksen. Niinp� h�n pystytt�� yhden rajoitusaluekyltin vaikutusalueelle muuten samanlaisen kyltin, mutta lukema on 30 km/t. Tunnollisena pit�j� laittaa kyltin selk�puolelle p��ttymisest� kertovan merkin 364, jotta kadunp�tk�lt� poistuessaan ajoneuvoilija saa palata takaisin nelj�nkympin vauhtiin.

Mutta meid�n ajoneuvoilijamme onkin fiksumpi; h�n on lukenut Liikennemerkkiohjeen joka ikisen sivun ja tiet��, ett� kadunp�tk�lt� poistuessaan ja p��ttymiskyltin ohittaessaan h�n saapuu yleisen nopeusrajoituksen pariin, joka ep�ilem�tt� on taajaman 50 km/t. Sanoohan ehk� Liikenneviraston raskain pdf-tiedosto seuraavaa: "Merkki [364] osoittaa merkill� 363 osoitetun nopeusrajoitusalueen p��ttymisen ja yleisen nopeusrajoituksen piiriin siirtymisen. Nopeusrajoitusalue p��ttyy my�s toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin 363." Nopeusrajoitusalue siis p��ttyy, totisesti p��ttyy, siihen kylttiin numero 363, eik� j�� voimaan ik��n kuin alueen ymp�rill� olevana alueena!

Luvuttomat taulut
Nopeuden numero on saatu my�s piilotettua joidenkin merkkien sanomaan. Yksi esimerkki on toki kaupunkimaalauksen sis�lt�v� taajamamerkki. Toinen aika yleisestikin k�ytetty merkki on pihakatu eli numero 573. Sen vaikutusalueella on ajoneuvon suurin sallittu nopeus 20 km/t. Kerrottakoon samalla my�s, ett� merkin vaikutusalueella saa pys�k�id� vain merkityille paikoille. Melkein samanlainen sininen neliskanttinen taulu on merkki 575. Se otettiin k�ytt��n vasta vuonna 2006 ja se ilmaisee k�velykadun alkamista ja samalla sit�, ett� nopeusrajoitus on niin ik��n 20 km/t. Pys�k�inti on kokonaan kielletty lukuun ottamatta huoltoajoneuvon parkkeeramista merkitylle paikalle.

Liikennemerkki 573 eli Pihakatu vaatii, ett� merkin vaikutusalueella ajonopeus on korkeintaan 20 km/t. Voihan pihalla nimitt�in olla k�velev� mies sek� leikkiv� lapsi, ja jopa talo.

Merkeille 573 ja 575 on aisaparimerkit eli p��ttymist� osoittavat merkit. Liikenneviraston ohjeissa on kuitenkin niukasti eritelty merkkien k�ytt�, joten niiden lukeminen on jokseenkin tulkinnanvaraista. 573 ja 575 eiv�t ilmaise rajoitusalueen alkamista, vaan koskevat yht� katua. N�in ollen eri kadulle k��nnytt�ess� tai p��ttymismerkki 574 tai 576 kohdattaessa siirryt��n yleisen rajoituksen piiriin. Noh, mites kun meid�n taloyhti�n kerrostalojen v�lisell� alueella risteilee useita kujia ja tuo merkki on vain p��kadulta tulevan tien alussa? J�lleen kerran asiaa ajattelemalla selvi�� ep�selvyyksist�: vaikka esimerkiksi kahden kerrostalon v�lisen nurmialueen leikkaavaa tienp�tk�� ei ole merkitty pihakaduksi, ei sit� pitkin kannata p��stell� viitt�kymppi�.

Ulos viidakosta
Hyv�n� yleisohjeena voisi pit�� sit�, ett� tiedostaa aina taajamamerkin vaikutusalueelle saapumisen ja sielt� poistumisen. Sen j�lkeen erityisesti taajamissa ei tarvitse kuin aina vain noudattaa vastaan tulevia rajoitusmerkkej� miettim�tt� liikaa niiden vaikutusalueen p��ttymist�. Jos jossain vaiheessa h�vi�� haju siit�, mink� merkin vaikutusalueella onkaan, ei nopeutta 50 km/t ajamalla ainakaan voi menn� liian kauas – kunhan olosuhteet eiv�t edellyt� pienemp�� nopeutta. Kun sitten jossain vaiheessa tulee vastaan taajaman p��ttymisest� kertova viitta, j��v�t huolet hetken p��st� kauas taakse.

Valitettavasti ainakin yksikaistaisilla teill� voi nopeusrajoituksen p��ttymisest� kertovan merkin sijoittaa vain vasemmalle puolelle tiet�, jotta sen saa k�tsysti samaan tolppaan kuin jossa on vastaantulevia varten alkamisesta ilmoittava kyltti. N�inp� varsinkin pensaiden ja vastaavien n�kem�esteiden ansiosta j�� rajoituksen p��ttyminen helposti huomaamatta. My�s taajaman p��ttymisest� kertova merkki voidaan sijoittaa yhden ajoradan sis�lt�vill� teill� aisaparimerkin selk�puolelle tien vasemmalle puolelle. Kuitenkin yleens� ymp�rist� sis�lt�� niin paljon vihi� taajamasta poistumisesta muutenkin, ett� merkki tai alueen p��ttyminen on joka tapauksessa helppo havaita.

L�hteet

1. Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 3. luku, 16. �. Luettu viimeksi 21. marraskuuta 2011.
2. Yleisohjeet liikennemerkkien k�yt�st� (pdf-tiedosto). Tiehallinto. Luettu viimeksi 12. marraskuuta 2011.

Kommentointi

Kommentit tarjoaa Disqus

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus



apks.fi Youtubessa Tilaa RSS-sy�te