T�ll� tiell� viihdyn ain'

Julkaistu 1. marraskuuta 2011.

Se kulkee Suomen p��st� p��h�n ja on 1 295 kilometri� pitk�. Se on sek� kapeaa ja mutkaista v�yl�� ett� leve�� ja useakaistaista moottoritiet�. Se on milloin mutkitellut mist�kin ja sitten hakeutunut uusille reiteille. Sit� pitkin kulkee lukemattomia kulkupelej� polkupy�rist� rekka-autoihin. Se on yksi Suomen 29 valtatiest� – nimi on valtatie 4 eli tuttavallisemmin Nelostie.

T�n� vuonna Nelostiell� on ik�� 73 vuotta. Vuonna 1938 tiet� alettiin nimitt�� valtatie 4:ksi, koska silloin otettiin Suomessa k�ytt��n ensimm�inen tiennumerointij�rjestelm�. Itse reitti enemm�n tai v�hemm�n moottoroidulle liikenteelle sopivana on ollut olemassa toki pidemp��n. Pohjoisessa oli tieyhteys Kemist� kohti Rovanieme� jo 1840-luvulla, ja p�tk�� haluttiin jatkaa. Monet tapahtumat kuitenkin vaikeuttivat tai keskeyttiv�t kokonaan tien rakentamisen. Edes jonkinasteinen yhteys saatiin nykyiseen Ivaloon, nelosenkymmenen kilometrin p��h�n Inarista, valmiiksi vuonna 1914.

Ivalosta eteenp�in p��stiin 1900-luvulla. Kun vuonna 1939 syttyi toinen maailmansota, rakennusurakka keskeytyi puolen sadan kilsan p��h�n Inarista. Utsjoelle asti p��stiin 1959 ja siit� eteenp�in Norjan puolelle seuraavan vuosikymmenen puolella. Asfalttip��llysteet tulivat Suomeen jo 1870-luvulla Helsingin Aleksanterinkadulla, mutta Nelostie sai koko matkalta p��llysteen vasta vuonna 1978. Joitakin osuuksia p��llystettiin sit� ennen �ljysoralla, joka on asfalttia yleisemp�� hiljaisilla tieosuuksilla.

Nelkkarin j��nteet
Jyv�skyl�n alapuolella valtatie 4:n historia on ollut vilkkaampaa kuin pohjoisessa. Monet nykyiset mutkittelevat ja halkeilevat pikkutiet ovat joskus v�litt�neet Nelostien liikennett�. Niill� kulkiessa voi kuvitella liikkuvansa 1900-luvun puoliv�lin autojen haamujen seassa: silloin oli vilkasta, mutta nyt metsien reunustamat v�yl�t ja kylien l�pi kulkevat raitit ovat l�hes autioita. T�llaisia vanhoja entisi� nelosteit� edustaa esimerkiksi Hassin l�pi kulkeva maantie 3291: se on vanha Nelostien linjaus ennen kuin linjaus siirtyi kulkemaan nykyisen valtatie 24:n kohdalta. My�s valtatie 24 oli P�ij�nteen l�nsipuolella sijaitseva Nelostien reitti ennen kuin t�m�nhetkinen it�puolinen linjaus tuli k�ytt��n 1996. Ja k�ytt��n ottaminenhan ei siin� vaatinut kuin muutaman numeron paikan vaihtamista tiekartoilla.

Tosin aivan kaikki entiset linjaukset eiv�t ole nykyisink��n mit��n autioita pikkuteit�. Ennen kuin Jyv�skyl�n ja ��nekosken v�linen uusi osuus valmistui, kulki Nelkkari Laukaan kautta nykyist� seututien 637 linjaa. Samoin aikoinaan valtatien liikenne poikkesi Jyv�skyl�n keskustan l�pi, kunnes Rantav�yl� rakennettiin. Tie vei joskus my�s Lahden kaupunkialueen halki. Helsingiss� joutuu edelleenkin ajamaan vilkkaassa taajamaymp�rist�ss�, mutta mitenp� tie alkupisteens� kiert�isi.

Jyv�skyl�l�ist� suunnittelua
Keski-Suomen p��kaupungissa saattoi tien vet�misen vastuu joutua v��riin k�siin. Kaupungin hyv�ksym�ss� tiesuunnitelmassa vuodelta 1968 olisi Nelostie vedetty ensin v�h�n matkaa Rajakatua pitkin, sitten viety Harjun p��lt� portaat ja stadionit jyr�ten ja lopulta kuljetettu yliopiston alueen vierest� ja K�yh�lampe� hipoen lopulta nykyisen L�nsi-P�ij�nteetien jatkeeksi. L�nsi-P�ij�nteentie onkin lopulta kaikki se, mit� tuosta suunnitellusta linjauksesta saatiin aikaiseksi. Mieli muuttui ehk� meid�n onneksemme l�hestytt�ess� 70-lukua, ja 1979 aloitettiin Rantav�yl�n v�s��minen. Se valmistui vuonna 1989.

Nykyisin Jyv�skyl�ss� on valtatiell� 4 kaksi pullonkaulaa. Toinen on Vaajakosken l�p�isev� osuus 50 kilometrin nopeusrajoituksineen ja toinen valtatiehen 9 liittyv� ramppi Tourulassa. Siin� on vaihdettava kaistaa suunnilleen 200 metrin mittaisella matkalla voidakseen jatkaa matkaa kohti pohjoista. Molempiin paikkoihin on suunniteltu parannuksia, joista Vaajakoski on paljon pidemm�ll� mutta jossain m��rin juuttunut ongelmiin.

Tiet� moottoreille
Moottoritieksi muuttaminen alkoi 1960-luvun lopulla Helsingiss�, Jyv�skyl�ss� ja Oulussa. P��kaupungissa moottoritieksi muuttui Koskelantien ja Viikin v�linen osuus. Jyv�skyl�ss� alettiin taas rakentaa Harjun p��lt� menev�� ohitustiet� ja Oulussa keskustan sivuavaa osuutta. Jyv�skyl�ss� ty� j�i kesken, mutta muut ensimm�iset p�tk�t ovat viel�kin k�yt�ss� osana tiet�. Heti 1970-luvun alussa etel�ss� moottoritie jatkui jo J�rvenp��h�n asti.

Nykyisin Nelostie on p��kaupungista aina Heinolan Lusiin saakka puhdasta motaria. Tarkalleen j�ttitie alkaa Helsingin perustajan mukaan nimetyn Kustaa Vaasan tien p��ttyess� hieman Koskelantien risteyssillan j�lkeen. Taajama on p��tetty keltaisilla kylteill� jo kilometri sitten, vihre�t moottoritien kyltit reunustavat tiet� ja nopeusrajoitus on aluksi 80 km/t. Nelostiet� kutsutaan t�ss� vaiheessa Lahdenv�yl�ksi yhden m��r�np��n, Lahden kaupungin, mukaan. Valitettavasti Lahdesta tie ei jatku Jyv�skyl�nv�yl�n�, koska motari p��ttyy hieman Heinolan ramppien j�lkeen Lusissa. Siell� kaistat jatkuvat Mikkelin suuntaan valtatien� 5, mutta valtatie 4 erkanee kohti Keski-Suomea.

Lusin ja Vaajakosken v�li on ollut vuosia ty�n alla, koska osuutta on pyritty parantamaan. Nyt v�lille on saatu ohituskaistoja sek� leve�mp�� ja suorempaa tiet�. Lis�ksi Toivakan ja Vaajakosken v�lille aukeni marraskuussa 2010 osin keskener�inen uusi osuus, joka tosin on jossain m��rin jo saanut haukkuja monilta tienk�ytt�jilt�. Valtatien parantamista jatketaan silti p��tt�v�isesti, mutta rahan puutteen vuoksi moni parannus on vain vasta suunnitelma. Aikeina on muun muassa parantaa kaistoja ja ramppeja p��kaupunkiseudulla, rakentaa moottoritie Kirrist� Vehni�lle, rakentaa lis�kaistoja ja ramppeja Ouluun ja fiksata Rovaniemell� olevaa osuutta. Sit� ennen toteutuu todenn�k�isesti moni pienempi hanke, kuten suuntaisliittym�t Puuppolaan Puuppolankoskentien kohdalle.

Kulkijan kaveri
Valtatien 4 t�rkeys on helppo ymm�rt��. Sill� kulkee hyvin paljon raskasta liikennett�, ja onhan melko suoraan Suomen p��st� p��h�n kulkeva t�ysin asfaltoitu tieyhteys merkitt�v� logistinen reitti. Sama p�tee tietysti yksityiseen autoiluun. Nelostien parantaminen on jatkuvasti puheenaiheena ja sellaisena se todenn�k�isesti pysyy niin kauan, kunnes tie on moottoritiet� pohjoiseen asti. Toisaalta jos autoilu alkaa merkitt�v�sti v�henty� sit� ennen, voi Nelostien t�rkeys jopa v�henty� ja antaa n�in resursseja pienempien teiden hoitamiseen. Joka tapauksessa sit� ennen Nelkkari ker�� taakkaansa j�lleen miljoonia kilometrej� ajoa.

Nelostiest� kirjoittaminen tuli mieleen, kun ajoin sit� pitkin j�lleen kerran Jyv�skyl�st� Vehni�lle. Maisemat eiv�t voisi olla tutummat, mutta tien hengess� on silti jotain mielenkiintoista. Koska olen asunut lapsuuden vain muutaman kilometrin p��ss� Nelostiest�, on tie j��nyt mieleen ik��n kuin siell� jossakin kohisevana suonena, joka v�litt�� liikennett� tauotta. Toiset kulkevat jopa p��st� p��h�n, toiset ajavat vain muutaman sadan metrin v�limatkan. �isin baana hiljenee; vastaan tulee muutamia rekkoja ja satunnaisia autoilijoita. Nelostie ei silti nuku.

L�hteet

1. Valtatie 4. Kyl�teist� valtav�yliin. Luettu viimeksi 1. marraskuuta 2011.
2. Lemmink�inen - Sata vuotta rakentamisen taidonn�ytteit�. Lemmink�inen. Luettu viimeksi 1. marraskuuta 2011.
3. Valtatie 4. Wikipedia. Luettu viimeksi 1. marraskuuta 2011.

Kommentointi

Kommentit tarjoaa Disqus

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus

Avainsanat

nelostie, jyv�skyl�



apks.fi Youtubessa Tilaa RSS-sy�te