Julkaistu 14. huhtikuuta 2012, p�ivitetty 19. syyskuuta 2013.
Suomen kaupunkien top 10 -listalla sijalla 7 on Jyv�skyl�, opiskelijoiden suosima 175-vuotias m�kinen kaupunki j�rvien v�ritt�m�ss� maisemassa. Liikenteellisiss� ratkaisuissa se on viel� pieni, kun ainoan hetken tunteen suurkaupungista voi kokea vain ilta-aikaan Rantav�yl�� ajaessa Tourulan risteyssillan kohdalla. Toisaalta Keski-Suomen p��kaupungin suuruus onkin sen laajuudessa: varsinaisen kaupungin aluetta t�ydent�� runsas sivuteiden verkosto, jonka varrelta riitt�� asukkaita sinne l�hes 132 000:een asti. Lis�ksi Jyv�skyl�� pidet��n Suomen logistisena syd�men�.
Jyv�skyl�n liikenne on muuttunut rankasti, ja koko ajan vy�ry�� liikennesuunnittelijoiden p�ydilt� l�j� ilmett� muuttavia luonnoksia. Niiss� yritet��n pysy� per�ss� koko ajan kasvavan liikenteen m��r�n kanssa. Nyt onkin oikean suururakan aika, nimitt�in tarjota katsaus Jyv�skyl�n liikenteen uusiin tuuliin. Tulossa on uusia, isompia v�yli� ja paljon liikenneympyr�it�. My�s vanhaa muutetaan uuteen uskoon. Yksi asia ei n�k�j��n viel� muutu, sill� vanha viholliseni Rajakatu valitettavasti tervehtii jatkossakin samanlaisena minua joka arkiaamu.
Jyv�skyl�n kaupunki on viimeinkin huomannut kaksi asiaa. Se on huomannut ensiksi, ett� kappas, kun haluaa keskustasta isolle tielle Tampereen suuntaan, pit�� Ruusupuiston alueella kierrell� ihan ihmeellisi� lenkkej�. Toiseksi se on huomannut, ett� johan nyt, Vaasankadun kannattaisi olla kaksisuuntainen my�s yl�p��ss�. Eih�n ket��n olekaan t�ss� varmaan viimeiset puoli vuosisataa �rsytt�nyt se, ett� pit�� ottaa pieni kiertoajelu yhden satametrisen �nkyr�p�tk�n takia.
N�m� kaksi havaintoa l�ytyv�t suuresta kaupunkilaisille tarkoitetusta 175-vuotislahjasta nimelt� Keskustan liikennesuunnitelma. Sen zoomauspiste on ennen kaikkea matemaattisen t�ydellisess� keskustan ruutuasemakaavassa. Vaasankatu, Hannikaisenkatu, Kalevankatu ja Yliopistonkatu n�hd��n ydinkeskustan kiert�v�n� keh�n�, jonka sis��n jaa ruudukkomaisesti kulkevia yksi- ja kaksisuuntaisia katuja. Lis�ksi yl�kaupungilla sijaitseva Ruusupuiston alue on otettu suunnitelmiin mukaan, koska kulkuyhteys Rantav�yl�lle Tampereen suuntaan menee kyseisen sokkeloisen alueen l�pi.
Keskustan liikennesuunnitelmaan kuuluu se, ett� suurin osa autoista rauhoitetaan Seminaarinkadun mukulakivilt�.
Jyv�skyl� on my�s tunnettu k�velykadusta, jonne moottoroidulla ajoneuvoliikenteell� ei ole asiaa. Se on esimerkillinen ajatus. Nyt kuitenkin n�lk� on alkanut kaupungilla kasvaa sy�dess�. Kompassissahan on tavallaan keskusta-alueen keskipiste, josta l�htee autottomuusympyr�n s�de. Se s�de meinaa pidenty� ja muun muassa poistaa autoliikennett� viel� lis�� V�in�nkadulta ja Kauppakadulta. Joissakin kohdissa halutaan luottaa "yhteisen tilan periaatteeseen", mik� kuulostaa yli-imel�lt�, kun huomioi, miten v�h�n jo nyt huomioidaan suojatiet� ylitt�v�n oikeudet ja muu yhteispeli kevyen liikenteen kanssa. Lis�ksi huoltoliikennett� kaavaillaan siirrett�v�ksi maan alle. Se voisi toisaalta antaa huoltoliikenteelle ty�rauhan, mutta todenn�k�isesti my�s ahtaiksi mitoitettuja v�yli�.
T�lt� kaupungin keskustan katuverkko n�ytt�� nyt. Vihre�t viivat kuvaavat ajoreittej� keskustan kaduilta Rantav�yl�lle.
Ruusupuiston alueRuusupuiston alueella on paljon yksisuuntaisia ja eri tasoissa kulkevia katuja. Rantav�yl�lle p��see Lahteen p�in ajamaan Vaasankadun kohdalla olevan, junaradan ylitt�v�n rampin kautta. Sen sijaan Rantav�yl�lle Tampereen suuntaan ei p��se samasta kohdasta kuin kiert�m�ll� Ruusupuiston kautta. Reitti ei todellakaan ole suora, vaan sis�lt�� paljon tasoliittymi� ja samaa laatua olevia katuja. Lis�ksi sama p�tee Tampereen suunnasta Rantav�yl�lt� keskustaan tulevaan liikenteeseen. Varsinkin ulkopaikkakuntalaisen n�k�kulmasta reitti voi olla hankala, mutta onneksi opastetaulut auttavat jotain.
Liikennesuunnitelman mukaan Ruusupuistoon rakennettaisiin kaksikaistainen liikenneympyr�, jossa yhdistyisi Keskussairaalantie, Vapaudenkatu ja Hannikaisenkatu. Kevyen liikenteen v�yl�t sijoitettaisiin kulkemaan eri tasossa. Vapaudenkatu muutettaisiin kaksisuuntaiseksi liikenneympyr�n ja Vaasankadun v�lill�. Ajoyhteys Seminaarinkadulta Keskussairaalantielle ja Alvar Aallon kadulle katkaistaisiin, ja Seminaarinkadun p��h�n teht�isiin k��nt�paikka. Suuren liikenneympyr�n teht�v� ei olisi pelk�st��n selkeytt�� ja sujuvoittaa ajoyhteyksi�, vaan toimia selke�n� porttina, jonka j�lkeen alkaa varovaisempaa ajamista vaativa keskusta-alue.
T�llaista katua pitkin p��see keskustasta Ysitielle Tampereen suuntaan. Yksisuuntainen katu kaartaa vasemmalle Ysitielle p�in ja oikealle keskussairaalaa kohti.
Keh�kadutVaasankatua, Yliopistonkatua, Kalevankatua ja Hannikaisenkatua pidet��n keskustan keh�n�, koska ne kiert�v�t ydinkeskustan ja ovat korkealuokkaisempia katuja kuin sis�puoliset kadut. Autoliikenteen sujuvuus niill� halutaan turvata, mutta sen sijaan keh�katujen sis�puolista aluetta pyirt��n rauhoittamaan autoliikenteelt�. Keh�n t�ydent�miseksi Vaasankatu muutettaisiin kaksisuuntaiseksi Kauppakadun ja Yliopistonkadun v�lill�. Lis�ksi Yliopistonkadulta poistettaisiin yksi nelj�st� kaistasta niin, ett� Harjukadulta Voionmaankadun suuntaan kulkisi kaksi kaistaa mutta Voionmaankadulta Harjukadun suuntaan vain yksi. T�ll�in Yliopistonkadun Harjun puoleiseen reunaan voidaan rakentaan kevyen liikenteen v�yl�, jossa py�r�- ja jalankulkutie on erotettu toisistaan. Nopeusrajoitus pysyisi nykyisell��n eli 40 kilometriss� tunnissa.
Keh�n sis�puoliKeskustan keh�n sis�puolisille kaduille tulisi 20:n ja 30:n nopeusrajoituksia, ja kevyen liikenteen merkitys korostuisi. Osa kaduista toimisi yhteisen alueen periaatteella, jolloin niiss� auto- ja kevyt liikenne kulkisivat sulassa sovussa. Joukkoliikenne pysyisi viel� samoilla reiteill�. Huoltoliikenne osaan kortteleista todenn�k�isesti sijoitettaisiin ennen pitk�� maan alle.
Laukaantie johtaa luonnollisesti Laukaan kirkonkyl�lle, josta se jatkuu huonolaatuisempana tien� kantatielle 69 ja siit� viel� Suolahteen asti. Tie on numeroitu maantieksi 637, ja se on osittain vanhaa Nelostiet�. Nykyisin Laukaantie on yht� t�rke� kaupungin sis��ntulov�yl� kuin esimerkiksi Ysitie ja Keuruuntie; onhan Lepp�vedell� rekkaterminaali. Lis�ksi se palvelee erityisen paljon Sepp�l�nkankaan teollisuusalueen liikennett� ja totta kai Laukaasta, Suolahdesta ja ��nekoskeltakin asti tulevaa porukkaa.
Sorastajantien risteyksen ja Kuormaajantien liikenneympyr�n v�lill� on Valion suoraksi kutsuttu osuus, joka on k�ynyt nykyisill� liikennem��rill� ongelmalliseksi. Niin katu- kuin tonttiliittymilt� on varsinkin vasempaan k��ntyminen erityisen vaikeaa melkein l�pi vuorokauden. Esimerkiksi Saarioiselta ja Valiolta olisi kuitenkin jatkuvasti tulossa raskasta ajoneuvoliikennett� samoin kuin Kangasvuorentielt� linja-autot usein odottavat kaupunkiin p�in p��semist�. T�h�n avunhuutoon kaupunki ja ELY-keskus p��ttiv�t vastata tilaamalla Laukaantien kehitt�missuunnitelman. Se tehtiin jo vuonna 2009. Nyt asiat ovat edenneet tiesuunnitelmaan laatimiseen asti. T�iden on tavoite alkaa niinkin pian kuin vuonna 2014. Saako kohtaa heitt�� hyv�stit tukkoiselle tieosuudelle?!
Kehitt�missuunnitelmassa parannus esitettiin toteutettavaksi kahdessa vaiheessa, joista ensimm�isess� olisi nopeasti ja ehk� suhtkoht edullisestikin toteuttavia h�t�ensiavun toimia. Toisessa vaiheessa ly�t�isiin sitten isoksi ja meinattaisiin pystytt�� turboympyr�it� tai jopa eritasoliittym�. Tiesuunnitelman laatiminen alkoi vuoden 2012 syksyll�, ja siin� poiketaan jonkin verran vuoden 2009 suunnitelmasta. T�ss� kappaleessa esitet��n tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Huomaa, ett� kyseess� on suunnitelma ja ett� muutoksia voi tulla.
Tiesuunnitelman mukaan teht�v�t muutokset. Napsauta kuvaa n�hd�ksesi sen isompana. Vihreiden ympyr�iden numeroita vastaavat selostukset ovat alla.
1. Sepp�l�ntien ja Laukaantien risteysRisteykseen rakennetaan lis�kaistoja k��ntyville ja osaa nykyisist� kaistoista pidennet��n. Valo-ohjausta muutetaan. Parannus valmistui syksyll� 2010.
2. SorastajantieLaukaantie jatkuu kaksikaistaisena Sorastajantien risteyksest� Laukaaseen p�in – ja aina Kuormaajantien liikenneympyr��n asti. Toisin sanoen jatkossa ei en�� tarvitsisi vaihtaa kaistaa voidakseen jatkaa Laukaan suuntaan. Leipomonkujan liittym� pysyy ennallaan. Sorastajantielt� tehd��n uusi ajoyhteys tonteille, joka liittyy Sorastajantiehen liikenneympyr�ss�. Apks.fi veikkaa my�s Laukaantien ja Sorastajantien risteyksen liikennevalojen uusimista LED-valoihin, koska trendin� on ollut saneerauksien yhteydess� i�nikuiset opastimet uusia.
3. SuluntieKirpputorimarketin tontin sek� Kangasvuorentien liittym� katkaistaan. Liittymien tilalle rakennetaan kevyen liikenteen v�yl�, joka menee tunnelissa Laukaantien alitse. M�ntykankaan hautausmaan P-alueelta rakennetaan ajoyhteys nykyiseen Suluntien risteyksen kohdalle. Samaiseen risteykseen rakennetaan liikennevalot. Laukaantiet� loivennetaan raskaan liikenteen takia Sorastajantien ja uuden valoristeyksen v�lill�.
4. Hautausmaan pys�k�intialueIlmeisesti ainoaksi ajoyhteydeksi hautausmaan P-alueelle j�� Suluntien risteyksest� rakennettava tie. Muut liittym�t puretaan. My�hemmin P-aluetta saatetaan laajentaa ja alueelta rakentaa tieyhteys Poratiehen. Ilmeisesti Saarioisen liittym� Laukaantielle j�� siten, ett� ainakin oikeaan k��ntyminen on sallittua. Kuitenkin uusi ajoyhteys Saarioiselle tehd��n Suluntielt�. Laastitienkin risteys j�� paikalleen.
5. PoratieN�ht�v�sti kaikki Valion tontin liittym�t Laukaantielle suljetaan, ja korvaava ajoyhteys rakennetaan Poratielt�. N�kyvin Laukaantien parannuksen muutos olisi osittain kaksikaistainen liikenneympyr� Poratien risteyksen kohdalle. Poratiet� vastap��t� rakennettaisiin uusi katu, joka kokoaisi pihateiden liikenteen ja joka voisi yhty� Betonitiehen sek� my�hemmin lis�ksi Pyk�list�ntiehen ja uuteen keh�tiehen.
6. Palokankaan risteyksetPyk�list�ntien, Yritystien ja Palokankaantien liittym�t katkaistaan, ja sen sijaan niiden puoliv�liin rakennetaan kokonaan uusi risteys. Kehitt�missuunnitelmasta poikettaan siis aika paljon. Vuonna 2009 ei my�sk��n viel� suunniteltu toista uutta valo-ohjattua risteyst�. Uuten risteykseen rakennettaisiin siis liikennevalot. My�s nykyiseen Kuormaajantien liikenneympyr��n rakennetaan osittain toinen kaista.
Laukaantien parannuksen vaiheeseen 1 kuuluu my�s Laukaantien ja Sepp�l�nkadun risteyksen ehostaminen. Se tehtiin jo syksyll� 2010. T�ss� kuvassa n�kyy tilanne ennen remonttia...
...ja t�ss� sitten remontin j�lkeen. Kuvaa ei ole photoshopattu – valojen havaittavuus on selv�sti parantunut.
Kehitt�missuunnitelmassa esitettiin Laukaantien parantamista kahdessa vaiheessa. T�ss� kappaleessa esitet��n ne toimenpiteet, jotka alun perin oli tarkoitus tehd� 2-vaiheessa. N�ht�v�sti osa 2-vaiheen aikeista siirtyikin jo t�ll� hetkell� ty�n alla olevaan tiesuunnitelmaan.
Laukaantien parannuksen 2-vaiheessa teht�v�t muutokset. Napsauta kuvaa n�hd�ksesi sen isompana. Vihreiden ympyr�iden numeroita vastaavat selostukset ovat alla.
1. LaukaantieLaukaantie levennet��n siten, ett� molemmille ajosuunnille on kaksi kaistaa Sorastajantien risteyksest� Palokankaan alueelle rakennettavaan liikenneympyr��n tai ehk� Kuormaajantien liikenneympyr��n asti.
2. Poratien risteys1-vaiheessa mahdollisesti tehty hautausmaan liittym� poistetaan, ja ainoaksi kulkuyhteydeksi P-alueelle j�� yhteys Suluntien risteyksest� ja Poratielt�. My�s loput tonttiliittym�t katkaistaan. Suluntien valoristeyst� tarvitsee muuttaa vain hieman. Poratien risteys korvataan tavallisella tai turboliikenneympyr�ll�. Vaihtoehtoisesti rakennetaan eritasoliittym�. Mahdollinen Vaajakosken keh�tie voidaan liitt�� Laukaantiehen juuri t�m�n liittym�n kautta. Ajoyhteys Tasan Autotalon ja Valion tonteille rakennetaan Poratielt� rakennusten takaa.
3. Palokankaan risteyksetPalokankaantien, Pyk�list�ntien ja Yritystien liittym�n korvataan yhdell� turboympyr�ll�. Betonitiehen rakennetaan uusi katuyhteys, josta voidaan my�s rakentaa kulkuyhteyksi� tonteille.
Jyv�skyl�n liikennevalot ovat paikallisen sanomalehden, Keskisuomalaisen, keskustelupalstan ja Suomi24:n vakioaiheita. Jyv�skyl�n liikennevaloille on ominaista, ett� ne vaihtuvat punaiselle aina v��r�ll� hetkell�, jossakin p�in kaupunkia on aina jotkin valot keltavilkulla ja opastimessa palavaa valoa on vaikea erottaa esimerkiksi s��olosuhteiden takia. Tourulan siltaa kutsutaan liikennevalohelvetiksi, vaikka n�in rankan tittelin voisi kyll� keskustan tai Rajakadunkin valoille antaa. Toisaalta mik��n ei kyll� p�ihit� painajaisunien kuvaa Tourulasta silminkantamattomiin ulottuvista autojonoista ja tolpissa roikkuvista valtavan kokoisista opastimista, jotka saattavat muuttua punaisiksi hetken� min� hyv�ns�.
On jokin luonnonlaki, ett� Jyv�skyl�ss� jotkin liikennevalot ajautuvat siihen tilaan, ett� ne eiv�t ole kunnossa. Kerrankin t�ysper�vaunuyhdistelm� t�rm�si Rantav�yl�n ja Satamakadun risteyksen liikennevaloportaaliin, mink� seurauksena yksi opastimista menetti parhaimman iskukuntonsa. H�t�korjauksena JyNetin miehet olivat laittaneet opastinlaitteen kasaan nippusiteill�. T�n� p�iv�n�kin portaali on yh� vinossa; opastin on kyll� uusittu.
Rajakadun-Tapionkadun liikennevalot. Ne ovat yhdet Jyv�skyl�n v-m�isimmist� liikennevaloista, koska ne toimivat aikaohjatusti ja t�ysin kaiken j�rjen vastaisesti. Tyypillisesti punaista tulee siit� huolimatta, ett� olisit ainoa tiell�liikkuja 50 metrin s�teell� risteyksest�. Lis�ksi valot ovat j��nnett� sellaisesta jokin aika sitten vallinneesta ajattelusta, ett� yhden risteyksen opastimista uusitaan vain v�litt�m�ss� uusimisen tarpeessa olevat.
Jyv�skyl�n kaupunkirakennepalvelut sek� valtion teiden osalta ELY-keskus vastaavat liikennevaloista. Ne ovat pyrkineet kiitett�v�ll� tahdilla tuomaan jyv�skyl�l�isi� valo-opastimia nykyp�iv��n. Opastimia, pylv�it� sek� ohjauslaitteita on uusittu aina v�h�n joka vuosi. Todellinen pala historiaa katosi lopullisesti vuonna 2009, kun Gummeruksenkadun ja Yliopistonkadun risteyksess� olleet harmaat, joskin ruosteiset opastimet uusittiin. Ne olivat olleet siin� siit� asti, kun risteykseen oli p��tetty liikennevalot rakentaa. Uudistuksen voi kuitenkin ottaa ilomielin vastaan, koska uusi tekniikka hoitaa homman paremmin. Esimerkiksi aiemmin mainitussa Laukaantien ja Sepp�l�ntien risteyksess� valot toimivat ruuhka-ajan ulkopuolella �lytt�m�n mukavasti.
Paljasjalkaiseen jyv�skyl�l�isyyteen kuuluu haukkua Tourulan siltaa. Ulkopaikkakuntalaisille on t�ss� tarjolla kuva maalauksesta Saapuminen Danten infernoon.
Vuonna 2012 tuli yhdet uudet liikennevalot, ja muutamia vanhoja valoja uusittiin. Lutakon kannen alle parkkihallin v�yl�n ja Satamakadun risteykseen tehtiin uudet valot. Vaajakosken viime aikoina huonosti pelitt�neiden valojen uusinta koittaa vuonna 2013. Samaisena vuonna saataneen my�s valo-ohjaus valtatielt� 9 nousevan rampin sek� Keuruuntien risteykseen, ja lis�ksi pitkien ajoneuvojen kannalta ik�v� veitsenter�v� kulmakin poistuu kyseisest� risteyksest�.
Hyi, Vaajakosken ainoat liikennevalot. Onneksi ei tarvitse niin usein liikkua t��ll� p�in. Ja niidenkin harvojen kertojen onneksi kaupunki aikonee uusia yli 30-vuotiaat valot LED-aikakauteen joskus t�ss� l�hiaikoina. Monet muuten varmaan viel� muistavat, kuinka ennen aikaan alempana, nykyisen Vaajakosken turboympyr�n paikalla, oli toinen liikennevaloristeys.
Aikoinaan Lutakko oli junaratojen ja tehdasrakennusten t�ytt�m� alue Jyv�sj�rven rannassa. Silloin ennen vanhaan lukuisat kaupunkilaiset marssivat Wilhelm Schaumanin omistamille vaneritehtaille t�ihin. Sittemmin kasvavan kaupungin paineet ajoivat tehtaan S�yn�tsaloon. Ratoja ja rakennuksia tuhottiin ja tilalle pystytettiin asuintaloja. Muistoksi j�tettiin yksi linna ja p��kadun nimeksi Schaumanin puistotie. Lutakko t�yttyy kovaa vauhtia ja k�y koko ajan ahtaammaksi. Koska pinta-ala alkaa loppua, on rakentaminen siirtynyt kerroksiin. Muutaman korkean palatsin lis�ksi Jyv�sj�rven rantaan puuhaillaan kantta, joka on jotain t�ysin mullistavaa liikennesuunnittelua.
Lutakon kansi on her�tt�nyt paljon kritiikki�. Se on jo keretty nimet�kin Anderssonin hautavajoamaksi tai muuksi syvennykseksi kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan. Enimm�kseen kriitikot kummastelevat rahan k�ytt�mist� kanteen, kun muut kaupungin asiat ovat enemm�n tai v�hemm�n kuralla. Apks.fi ei t�m�n enemp�� l�hde politiikkaan, vaan keskittyy nyt kansihankkeen liikenteellisiin ulottuvuuksiin.
Kansi on ik��n kuin kevyen liikenteen silta, joka ei kuitenkaan lainkaan nouse muun maanpinnan yl�puolelle. Seh�n se ongelma v�h�n onkin: koska Lutakosta halutaan viihtyis�, avara ja tasainen areena, on autoliikenteen v�yl� pit�nyt v�kisin painaa maan alle piiloon. Ilmeisesti vieress� oleva Jyv�sj�rvi on meinannut aiheuttaa p��nvaivaa, sill� vett� on jouduttu pumppaamaan ty�maamontusta pois. Lis�ksi kadussa tulee olemaan kaksi aika jyrkk�� nousua, jotka tietenkin aiheuttavat talvella ongelmia.
Lutakkoon rakennetaan samaan aikaan maanalainen pys�k�intilaitos, mik� tuonee helpotusta ainaiseen pys�k�innin vaikeuteen Paviljongin l�heisyydess�. Liittym� pys�k�intilaitokseen sijoitetaan kannen alle Satamakatuun, ja risteykseen asennetaan liikennevalot. Risteykseen aiotaan erikoisesti my�s asentaa ajoradan yl�puoliset opasteet, ja neh�n tietysti joudutaan asentamaan tunnelin kattoon. Valaistus tunnelissa toteutettaneen ainakin osittain seinien kautta heijastamalla. Uuden Satamakadun nopeusrajoitus tulee olemaan tiekohtainen 40 km/t. Kannen alle p��ssee sukeltamaan hieman ennen MM-rallien saapumista kaupunkiin.
Jyv�skyl�n kaupunki on laatimassa osayleiskaavaa Palok�rjen alueelle, joka on l�hell� Jyv�skyl�n ja Laukaan rajaa Sepp�l�nkankaan kaupunginosan vieress�. Sen enemp�� kaavoittamisen eri vaiheiden ja versioiden koukeroihin sekoittumatta voi vain todeta, ett� t�m� on yksi askel kohti sit� pistett�, ett� alueelle voidaan yh� enemm�n keskitt�� logistiikkaa ja tieliikennealaa palvelevaa rakentamista. Jo nyth�n siell� p�in kaupunkia on sek� Transpointin ett� Kaukokiidon rekkaterminaalit. Sen sijaan asutusta on hyvin v�h�n.
Uusien katujen nimet ilahduttavat automiest�. Sepp�l�nkankaan ilmeisesti kivit�ihin liittyv�t nimet Kiilatie, Lekatie, Sorastajantie ynn� muut saavat seuraukseen p�he�t Rekkamiehentie, Lastaustie, Hyttitie ja Nuppitie. Lis�ksi Kaakkovuorentien toisella puolella on toisaalta l�hdetty taas lapselliseen aihepiiri-intoiluun nime�m�ll� p�tk�kadut Jarruksi ja Kytkimeksi. Useimmat ehdotetuista nimist� olisivat kyll� ensimm�isi� laatuaan Suomessa.
Musta v�ri esitt�� Palok�rjen alueen nykyisi� teit� ja niiden nimi�. Sininen v�ri taas kuvaa suunniteltuja teit� ja nimi�. Siniset viivat eiv�t ole t�sm�llisiss� kohdissa, joten t�st� kuvasta ei kannata vet�� viel� johtop��t�ksi�.
Heti ensimm�iseksi t�ytyy korjata yksi v��rink�sitys: Kuokkalan keh�v�yl� ei tule alkamaan Keljon moottoritielt�. Sinne tehd��n vain meluvalleja. Hankkeesta tiedottava kyltti on vain saanut aikaan hirve�t� v��rink�sitt�mist�. Keh�n rakentamiseen liittyy my�s myllerrys Keuruuntiell�, jossa valmistellaan liittymiskaistoja tulevaa k�ytt�� varten.
Keh�v�yl� n�ytt�� hyv�lt� hankkeelta. Kaupunki ja ELY-keskus puuhaavat sit� yhdess�, ja itse asiassa rakentaminen aloitettiin jo joskus alkuvuodesta. Nyt Rantav�yl�n j�lkeiselle Keuruuntien umpilis�kem�iselle jatkeelle on jo alettu tehd� jatkoa. Kun keh� valmistuu, liikenne siirtyy pois matelemasta 40:� kilometri� tunnissa asuinaluetta halkovilta p��kaduilta. Samoin muutamat risteykset sujuvoittuvat, kun niihin valmistuu kuin rasvattu toimivat liikenneympyr�t.
Kuokkalan keh� on k�yt�nn�ss� vain suorempi ja leve�mpi yhteys Keuruuntielt� H�meenpohjantielle. Risteyksien sujuvuus varmistetaan rakentamalla 4 uutta liikenneympyr��, joista yksi tulee Ysitien ramppiin. Kuokkalantien ja �ij�l�ntien risteyksen alueella parannetaan nykyisi� liittymi�. Lis�ksi reitille tulee paljon alikulkuk�yt�vi� kevyelle liikenteelle. Kuokkalan keh� parantaa asuinalueiden liikenteen turvallisuutta, luo yhten�isemp�� ja sujuvampaa v�yl�� Keuruuntielt� Kuokkalaan sek� v�hent�� muiden isojen teiden kuormitusta.
T�ytyy my�s muistaa, ett� tarve keh�v�yl�n kaltaiselle hankkeelle viestii liikenteen m��r�n kasvusta. Joskus ennen esimerkiksi Pohjantie on ollut silloiselle liikenteelle riitt�v�, eik� liikenteest� ole v�ltt�m�tt� ollut liian suurta haittaa tien varrella olevalle asutukselle. Lis�ksi voinemme pit�� Kuokkalan keh�v�yl�� alkusoittona isomman mittakaavan tiehankkeille, joissa ajatuksena on keh�tie yhdist�m�ss� kaupungin eri alueita erill��n asutuksesta ja keskustasta.
Jo nyt tekeill� olevan Kuokkalan keh�v�yl�n lis�ksi Jyv�skyl��n on suunniteltu muitakin keh�teit�. Toinen kulkisi Palokasta Sepp�l�nkankaan kautta Vaajakoskelle ja toinen Palokasta Ruokkeelle ja sielt� Muuramen yl�puolitse S�yn�tsaloon. Ainakin Sepp�l�nkankaalta on jo pitk��n kaivattu kunnollista suorempaa tieyhteytt� Palokkaan, ja kai s�yn�tsalolaisiakin v�lill� tympii madella Kinkomaantiet� kaupunkiin p�in. N�it� teit� on jo kaavailtu pitk��n, ja joitakin yhteyksi� on jo kaavoihinkin piirrelty. Tienk�ytt�j�n kannalta merkitt�vin kysymys on kuitenkin, milloin keh�tiet voisivat valmistua. Tie Vaajakoskelta Palokkaan voisi aueta 10–15 vuoden kuluttua ja l�ntinen ohikulkutie kokonaisuudessan 2030-luvulla, ellei nyt sitten kovempaa h�t�� iske ennen sit�.
T�lt� Jyv�skyl�n tieverkosto voisi n�ytt�� viimeist��n 30 vuoden kuluttua. Sininen v�ri kuvaa suunniteltuja teit�. Klikkaa kuvaa n�hd�ksesi sen kokonaisuudessaan.
Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus
apks.fi Youtubessa
Tilaa RSS-sy�te