Nelostie v�lill� Kirri–Vehni�

Julkaistu 27. tammikuuta 2012.

Jo 1980-luvulla, noin 30 vuotta Jyv�skyl�n ja ��nekosken v�lisen uuden osuuden valmistumisen j�lkeen, aloitettiin samaisen osuuden parantamisen suunnitteleminen. Hirvaskankaan ja Tikkakosken v�list� tehtiin tarveselvitys vuonna 1997, ja Tikkakosken ja Kirrin v�list� selvitys valmistui seuraavana vuonna. Vuonna 2003 Nelostien pariin palattiin j�lleen tekem�ll� tarkastelu vaihtoehdoista toteuttaa parannus Kirrin ja Vehni�n v�lisell� p�tk�ll�, ja samana vuonna saatiin aikaiseksi my�s yva- eli ymp�rist�vaikutusten arviointiselostus. Vaikka kokonaisuudessaan valtatiet� 4 haluttaisiin parantaa ainakin Ouluun asti, on lyhyen t�ht�imen aikeet rajattu alustavasti Laukaan Vehni�n kyl��n asti. Yleissuunnitelma Nelostien parantamisesta v�lill� Kirri–Vehni� valmistui vuonna 2009, ja tiesuunnitelma, viimeinen suunnitelma ennen rakennust�it�, valmistunee t�m�n vuoden maaliskuun loppuun menness�.

Yl�puolella n�kyy havainnollistava kuva tiesuunnitelmasta. Moottoritie liittyisi vuonna 2005 valmistuneen Kirrin moottoritien, siis Jyv�skyl�n pohjoispuolisen moottoritien, jatkeeksi. Se l�htisi v�litt�m�sti kaartamaan autoilijan n�k�kulmasta vasempaan ja sujahtaisi pian noin 700 metrin pituiseen tunneliin. Jonkin matkaa tunnelin j�lkeen tie kaartaisi takaisin oikeaan ja palaisi t�m�nhetkisen tien linjaukseen Matinm�entien risteyksen tiet�mill�. Siin� main tie muuttuisi kaksikaistaiseksi ja jatkuisi Vehni�n kyl��n asti, jossa palattaisiin vanhaan tiehen. Uusi moottoritie vaatisi eritasoliittym�t sek� rinnakkaisteit�, jotta v�ly�lle ylip��t��n voitaisiin antaa moottoritien nimitys. Ne taas yhdess� tien levenemisen kanssa vaativat paljon maanmuokkausta.

Miksi moottoritie?

Nelostie on Suomen p��st� p��h�n kulkeva valtatie. Se on my�s Eurooppatiet� numero 75 ja kuuluu Euroopan unionin m��rittelem��n TERN-tieverkkoon. Liikennem��r�t ovat suuret: Kirrin ja Tikkakosken v�lill� kulkee noin 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja Tikkakoskelta eteenp�inkin jatkaa noin 10 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennett� m��rist� on per�ti 10 prosenttia, kun normaalisti p��tieverkolla m��r� on 4–6 prosenttia. Vuoteen 2030 liikenteen m��r�n on ennustettu kasvavan 1,3-kertaiseksi, jolloin Kirrin ja Tikkakosken v�lill� kulkisi 18 720 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus luultavasti nousisi 11,5 prosenttiin, joten raskaiden ajoneuvojen m��r� kaikesta liikenteest� nousisi 15 prosenttia.

Jo nykyisill�kin ajoneuvojen m��rill� valtatie 4 on riitt�m�t�n. Tie on m�kinen ja suhteellisen mutkainen. Monet risteysten j�lkeiset m�et ovat ongelmallisia raskaan liikenteen kannalta. Yksityisteiden liittymi� on runsaasti. Suurien teiden risteyksist� on ruuhkaisina aikoina vaikea p��st� k��ntym��n erityisesti vasemmalle ja kulkemaan tien ylitse. Vastaavasti teille k��ntyv�t ajoneuvot saattavat aiheuttaa ryhmittymisest� johtuvia onnettomuuksia. Vilkkaimmat risteysalueet ovat Puuppolantien ja Tikkakoskentien risteykset, sill� niist� kulkee vuorokaudessa noin 5 000 ajoneuvoa. Ongelmallisiin kohtiin on jouduttu laittamaan 80:n ja jopa 60:n nopeusrajoituksia, mik� v�hent�� tien sujuvuutta. Tien varrella ei ole kevyen liikenteen v�yli�, ja tien ylitt�mist� ajatellen tunneleitakaan ei ole kuin kaksi kappaletta.

V�lin Kirri–Vehni� puutteet ja viat ovat my�s n�kyneet onnettomuustilastoissa. Vuosina 2005–2009 tapahtui yhteens� 28 henkil�vahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli yhteens� 6 ihmist�. Tieosalla 100 miljoonalla ajoneuvokilometrill� tapahtui 7,3 henkil�vahinkoon johtanutta onnettomuutta, kun vuonna 2008 keskim��rin valtateill� vastaava m��r� oli 6,6. Onnettomuuksia on tapahtunut pitkin koko tieosaa.

Hy�dyt ja haitat
Ensisijaisia haittoja tiest� ovat meluhaitat, t�rin� sek� p��st�t. Meluhaittoja mitattaessa ohjearvoina k�ytet��n valtioneuvoston p��t�st� vuodelta 1993. Siin� on m��ritelty enimm�ismeluksi kello 7–22 eli p�iv�saikaan 55 desibeli� ja kello 22–7 eli y�aikaan 50 desibeli�. Vertailun vuoksi kerrottakoon, ett� ihminen menee kuulon hetkeksi 140 dB:ss�, trumpetti soi noin 110 dB:ss� ja hiljaisen keskustelun voimakkuus on 40 dB. Nykyisell� osuudella 55 dB:n melu ulottuu 110-640 metrin et�isyydelle tiest�, ja kyseisen melun alueelle j�� 323 asukasta. Yli 65 dB:n alueelle j�� 25 asukasta. Vuonna 2030 uudest� tiest� 55 dB:n melualue ulottuuisi 40–700 metrin et�isyydelle. Meluntorjunnan ansiosta 55 dB:n alueelle j�isi 194 asukasta ja yli 65 dB:n alueelle ei yht��n asukasta.

T�rin�� aiheutuu l�hinn� raskaasta liikenteest�. T�rin� voi vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, ja siit� voi olla haittaa aivan tien l�hell� sijaitseville rakenteille. Jos pohjamaa on hyvin kantavaa eli se on esimerkiksi soraa, hiekkaa tai moreenia, t�rin�n asumisviihtyvyytt� heikent�v� vaikutus ulottuu 15–20 metrin et�isyydelle. Jos pohjamaa taas on pehme�� savea, siltti� tai turvetta eli se on heikosti kantavaa, voi heikent�v� vaikutus ulottua kauemmas. Nykyisen tien t�rin� ei ulotu 20 metri� kauemmas, eik� sit� l�hemp�n� my�sk��n sijaitse rakenteita. Valituksia ei ole tullut. T�rin�n osalta tilanne ei muuttuisi uuden tien my�t�.

Vaikka liikenteen m��r� kasvaisi, eiv�t p��st�t yll�tt�en selvitysten mukaan lis��ntyisi. P��st�t yleens� laimenevat ymp�r�iv��n ilmaan tehokkaasti. Lis�ksi autokannan uudistuminen sek� autojen tekninen kehitys luultavasti v�hent�v�t p��st�j�. Vuonna 2030 voisivat Nelostien p��st�t olla jopa pienempi� kuin nykytilanteessa. Tien suunnittelussa luonnollisesti on tavoite pit�� p��st�t mahdollisimman pienen� ja ohjearvojen alapuolella.

Uudet risteysj�rjestelyt

Alla olevat kuvat ovat suuntaa-antavia eiv�tk� suunnitellut uusien teiden linjaukset ole t�sm�llisiss� kohdissa. Napsauttamalla n�et isomman kuvan.

Uusi tie kulkee eri kohdasta kuin vanha tie. Se kaartaa kauemmas Alvaj�rvest� ja palaa vanhan linjauksen kohdalle Puuppolassa. Uuden osuuden alussa on noin 700-metrinen tunneli, jossa kummankin ajosuunnan liikenne kulkee omissa tunneleissa. Kirrin nykyist� eritasoliittym�� muutetaan hieman. Uudelta moottoritielt� tulevat ja sille menev�t rampit sek� rinnakkaistieksi j��v� nykyinen Nelostie riste�v�t liikenneympyr�ss�.

Uusi tie palaa vanhan linjauksen p��lle Matinm�entien risteyksen kohdalla. Sen sijaan rinnakkaisteit� joudutaan rakentamaan osittain t�ysin alusta. Matinm�entien kohdalta ei p��see suoraan en�� liittym��n Nelostielle, vaan ensin on ajettava jonkin matkaa pohjoiseen. Sama koskee Puuppolankoskentien ja Salmelantien liikennett�. Puuppolankoskentie kulkee tunnelista moottoritien alitse ja yhtyy uuteen rinnakkaistiehen. Rinnakkaisteiden varteen tulee kevyen liikenteen v�yl�� sek� bussipys�kkej�.

Eritasoliittym� ei tule aivan nykyisen Tikkakoskentien risteyksen kohdalle. Kuukanp��ntien linjaus muuttuu suoremmaksi siten, ett� se on yht� tiet� Tikkakoskentien kanssa. Luultavasti suuremman liikenteen m��r�n takia ramppien ja rinnakkaistien risteykset ovat liikenneympyr�it�.

Lentokent�ntien kohdalle rakennetaan oma eritasoliittym�. Liittym� tulee hieman pohjoisemmaksi nykyisest� Lentokent�ntien risteyksest�. Valkamantien ja Pokelantien risteykset j��v�t pois, ja Valkamantie kulkee tunnelista moottoritien alitse ja yhtyy my�hemmin rinnakkaistiehen. Vehni�ntien kohdalle ei viel� rakenneta eritasoliittym��. Moottoritie on 2-kaistaista ja keskikaistaleetonta t�ll� kohtaa, joten Vehni�ntien risteys voidaan toteuttaa tasoristeyksen�. Vehni�n kyl�tien risteys j�� pois, ja sen korvaa tunnelin kautta Vehni�ntiehen kulkeva uusi tieyhteys.

Kommentointi

Kommentit tarjoaa Disqus

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus

Avainsanat

nelostie, hanke, moottoritie



apks.fi Youtubessa Tilaa RSS-sy�te