Pakollinen pys�ytt�minen

Julkaistu 6. huhtikuuta 2012, p�ivitetty 23. toukokuuta 2013.

Liikennemerkki 232 on liikenteen ehdottomimpia merkkej�, sill� se koskee kaikkia ajoneuvoja ja kaikissa tilanteissa. Merkki ilmoittaa v�ist�misvelvollisuudesta sek� lis�ksi velvoittaa ajoneuvoa aina pys�htym��n ennen esimerkiksi risteysalueelle jatkamista. STOP-merkin velvoittama toiminta onkin varmasti useimpien tiedossa, mutta tapa noudattaa velvoitusta ei v�ltt�m�tt� ole ainakaan t�ysin. Lis�ksi merkki� k�ytet��n toisinaan paikoissa, joissa sille ei v�ltt�m�tt� n�yt� olevan hyvi� perusteita.

Velvoittaa v�ist�m��n

STOP-merkin tunnusnumero on 232 ja virallinen nimi Pakollinen pys�ytt�minen. Se kuuluu etuajo-oikeus- ja v�ist�misvelvollisuudesta kertovien liikennemerkkien ryhm��n. Merkki on s��nn�llisen kahdeksankulmion muotoinen. Taustav�ri on punainen, reunoja kiert�� valkoinen reunus ja keskell� on valkoinen teksti STOP. Merkki on hyvin samankaltainen useissa muissa maissa. Merkki Pakollinen pys�ytt�minen vastaa muuten t�sm�lleen k�rkikolmiota eli merkki� 231, mutta STOP-merkki velvoittaa lis�ksi pys�htym��n. Sit� k�ytet��nkin merkin 231 sijaan silloin, kun risteyksess� ajoneuvo on liikenteen turvallisuuden vuoksi aina pys�ytett�v�.

Kun risteyksess� pit��kin t�ysin pys�hty�, kuljettaja ei voi tuli h�nn�n alla p��stell� menem��n.

T�ydellisen seisauttamisen vaatiminen voi kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta pakollista pys�ytt�mist� voi verrata tavalliseen tilanteeseen risteyksess�. Monet pitk��n ajaneet kuljettajat haluavat liikenteess� kulkemisen olevan sujuvaa, mik� n�kyy esimerkiksi siin�, ett� risteyksiin ei haluttaisi pys�hty�. V�lill� porukka sujahtaa tiukkaankiin v�liin etuajo-oikeutetulle tielle. Kun kuljettaja tulee v�ist�misvelvollisena risteykseen, h�n keskittyy tarkkailemaan todenn�k�isesti eniten riste�v�n tien autoliikennett�. Tilanne voi niiden suhteen olla juuri sellainen, ett� kuljettaja tekee hetken mielijohteesta �kkin�isen ratkaisun kurvata p��tielle. Siin� ryt�k�ss� voi monia oleellisia seikkoja j��d� huomioimatta, kuten tienpinnan liukkaus tai kevyt liikenne. Kun risteyksess� pit��kin t�ysin pys�hty�, kuljettaja ei voi t�ll� tavalla ik��n kuin tuli h�nn�n alla p��stell� menem��n. Pys�ytt�minen nimenomaan tappaa vauhdin ja antaa aikaa harkituille ratkaisuille.

T�ss� Liikenneviraston kaaviossa kuvataan sit�, milloin risteyksess� todenn�k�isesti k�ytet��n STOP-merkki� ja milloin k�rkikolmiota. Esimerkiksi kun p��tiell� on 60:n rajoitus ja n�kem� on 100 metri�, STOP-merkki� harkitaan. Kun n�kem� on edelleen 100 metri�, mutta p��tien rajoitus on 100 km/t, on kahdeksankulmio jo pakko laittaa.

K�ytt� tienristeyksiss�

Monissa risteyksiss� pys�htyminen n�ytt�� ja jopa ihan tuntuu v�ltt�m�tt�m�lt� huonon n�kyvyyden takia, vaikka STOP-merkki� ei paikassa olisikaan. Yleisimpi� riitt�m�tt�m�n n�kyvyyden aiheuttavia tekij�it� ovat risteyksen reunoilla olevat esteet, kuten kasvillisuus tai sein�t. Lis�ksi n�kyvyytt� voi heikent�� se, ett� p��tie kaartaa tai siin� on kumpareita. Seisauttaminenhan ei mutkia suorista tai m�ki� tasoita, mutta se on v�hint�, mit� voi tehd�. Omasta mielest�ni pys�ytt�minen antaa pohjan sellaiseen harkittuun liikkeelle l�htemiseen, jossa kuljettaja tarkistaa molemmat suunnat viel� muutamaan otteeseen ja pystyy pys�ytt�m��n vauhdin heti, jos auto yll�tt�v�sti sattuukin tulemaan.

Paljon tulee my�s vastaan tapauksia, joissa STOP-merkki tuntuu oudolta. N�it� n�kee monesti valtateiden ja astetta pienempien teiden risteyksiss�. N�kyvyytt� voi olla satoja metrej� molempiin suuntiin, ja silti punainen kahdeksankulmio on paikkaan pystytetty. Liikenneviraston ohjeissa t�llaista ratkaisua perustellaan muutamalla syyll�. Merkki� 232 voidaan k�ytt�� silloin, kun etuajo-oikeutetun suunnan liikennem��r� on niin suuri, ett� riste�v�n tien liikenteen on joka tapauksessa yleens� pys�hdytt�v�. Samoin jos riste�v�lt� tielt� tulee runsaasti liikennett�, voidaan merkki� k�ytt��. Usein lis�ksi merkin pystytt�miseen johtaa onnettomuus tai toistuva vaaratilanne, joka johtuu v�ist�misvelvollisuuden laiminly�nnist�.

Merkki� voidaan k�ytt�� silloin, kun etuajo-oikeutetun suunnan liikennem��r� on suuri. K�ytt� tasoristeyksiss�

Rautatien tasoristeykset ovat rautatien ja ajoneuvoille tarkoitetun tien, oli se sitten yleinen tai yksityinen tie, risteyksi�. Tasoristeyksi� poistetaan lukuisia vuodessa, koska ne ovat hyvin vaarallisia ja niiss� on aiheutunut monia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Risteyksi� oli vuonna 2010 kuitenkin viel� j�ljell� yli 3 000, eik� kaikissa ole puomi- ja varoitusj�rjestelmi�. Olivat turvaj�rjestelyt millaiset hyv�ns�, vastuu radan ylitt�misest� on yksin kuljettajalla. Pys�htyminen radan tuntumaan, vaikka STOP-merkki� ei olisikaan, saattaa olla j�rkevint� ylityksen turvallisuuden takaamiseksi. Toisaalta asia ei ole n�in yksioikoinen, jos radan tuntumassa on esimerkiksi liukasta ja ajoneuvo on raskas. STOP-merkki onkin saatettu j�tt�� tasoristeyksest� pois siksi, ett� raskas liikenne ei j�isi liukkaalla kelill� kiinni radan tuntumaan merkille pys�htymisen takia.

Rautatien tasoristeyksess� STOP-merkki on yleens� silloin, kun risteyksess� ei ole puomeja tai liikennevaloja. N�iss� paikoissa pys�htymispakkoa on todella syyt� noudattaa, jos radalle ei n�e hyvin molempiin suuntiin.

Tasoristeyksess� pys�hdyt��n STOP-merkin kohdalle toisin kuin muissa risteyksiss�. T�m� johtunee siit�, ett� tasoristeyksi� on usein my�s hiekkateill� ja niihinh�n ei pys�ytysviivoja juuri maalailla.

Rautatien tasoristeykseen merkki 232 on mahdollista laittaa silloin, kun n�kem� tasoristeyst� l�hestytt�ess� ei ole riitt�v� mutta risteyksess� on, tasoristeyksess� on tapahtunut onnettomuuksia tai esiintyy vaaratilanteita ja tien ja rautatien v�linen kulma on pieni. Lis�ksi jos risteyksen olosuhteet vaativat pys�ytt�mist� ja kuljettajakin tiedostaa pys�ytt�misen v�ltt�m�tt�myyden, voidaan STOP-merkki� k�ytt��. Tutkimusten mukaan STOP-merkki tasoristeyksess� lis�� kuljettajien turvallista k�ytt�ytymist�, vaikka merkkej� noudatetaan huonommin kuin muualla.

Merkin Pakollinen pys�ytt�minen k�ytt� tasoristeyksiss� on sin�ns� hieman kiistanalaista, ett� periaatteessa merkki voi jopa v�hent�� turvallisuutta. Pys�htyneell� ajoneuvollahan kest�� rautatien ylitt�minen kauemmin kuin ajoneuvolla, joka on jo liikkeess�. N�inp� Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT j�rjesti tutkimuksen siit�, kannattaisiko tasoristeyksiss� k�ytt�� ennemmin nopeusrajoitusta 20 km/t. Tutkimuksessa nopeusrajoitusta p��dyttiin suosittelemaan silloin, kun n�kem�n puitteissa rata olisi mahdollista ylitt�� turvallisesti nopeudella 20–30 km/t.

Mihin pys�ytet��n?

Tieliikenneasetuksessa merkist� 232 sanotaan seuraavaa:

Merkill� osoitetaan, ett� risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on aina pys�ytett�v� pys�ytysviivan kohdalle. Miss� pys�ytysviivaa ei ole, ajoneuvo on pys�ytett�v� v�litt�m�sti ennen riste�v�� tiet� sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyv� n�kem� riste�v�lle tielle.

Merkki 232 velvoittaa siis pys�htym��n pys�ytysviivan kohdalle. Pys�ytysviiva on ajoradalla poikittain maalattu valkoinen leve� viiva. Sit� ei aina ole n�kyviss�, mik� voi johtua kulumisesta tai lumesta. T�ll�in ajoneuvo on pys�ytett�v� sellaiseen kohtaan, josta on riitt�v�n hyv� n�kyvyys riste�v�lle tielle molempiin suuntiin. T�ll�in kuljettajalla on my�s melko vapaat k�det pys�ytyskohdan valitsemisessa, sill� ainoa vaatimus on riitt�v�n hyv� n�kyvyys. Lumikasan taakse ei kannata j��d�. Pys�ytyskohdassa on kuitenkin joka tilanteessa j�rkev�� soveltaa tilanteen mukaan, koska edes pys�ytysviivan kohdalta ei v�ltt�m�tt� n�e viel� riitt�v�sti. Yleinen k�sitys tuntuisi olevan se, ett� ajoneuvon keula on j�tett�v� viivan eteen. Jos juuri sill� kohdalla vaikkapa tienviitta tai lumikasa est�� n�kem�st� p��tielle, on j�rkev�� pys�hty� v�h�n kauemmas tai et��mm�ksi saman tien eik� pys�ytell� useita kertoja.

Pys�ytysviivan puuttuessa kuljettajalla on melko vapaat k�det pys�ytyskohdan valitsemisessa.

Joissakin risteyksiss� stop-merkki, suojatie, pys�ytysviiva sek� k�rkikolmio aiheuttavat sekaannusta. Risteyksess� voi esimerkiksi olla ensin stop-merkki, sen j�lkeen suojatie ja lopulta viel� kauempana ennen p��tiet� pys�ytysviiva. Laki ei anna yksiselitteist� m��r�yst� tilanteeseen, ja voihan my�s risteyksen suunnittelu olla virheellist�. Koska stop-merkki velvoittaa pys�htym��n pys�ytysviivan kohdalle – kunhan sellainen on n�kyviss�! – lieneisi oikeaoppinen tapa ylitt�� ensin suojatie s��nt�jen mukaisesti ja sitten viel� pys�hty� viivan kohdalle ennen p��tielle jatkamista.

Onko t�ss� nyt j�rke�? Jyv�skyl�n Lutakossa ovat arkkitehdit kaivaneet ongelmia tekaisemalla ehk� hienon n�k�iset, mutta eritt�in paljon n�kyvyytt� haittaavat koristesein�t pihatontin liittym�n reunoille. Kevyen liikenteen v�yl�lle on n�kyvyys aika lailla nolla, ja siksi ajoneuvoilta on t�ytynyt vaatia pys�ytt�mist� sein�n etuosan kohdalle. Ajoneuvoille tarkoitettua v�yl�� edelt��kin kauempana n�kyv� k�rkikolmio. N�inp� STOP-merkin tarkoitus on taata vain kevyen liikenteen v�yl�n turvallisuus.

T�llainen risteys on aika sekava ja vaatii paljon huomiota, jotta velvollisuudet voisi tulkita oikein. Heti ensimm�iseksi kolmio vaatii v�ist�m��n suojatiet� ylitt�vi� polkupy�r�ilij�it�, ja tietysti jalankulkijoita v�istet��n normaalisti. Sen j�lkeen tulee ongelma: STOP velvoittaa pys�ytt�m��n ennen risteysalueelle jatkamista, mutta mihin kohtaan pit�isi pys�ytt��? Suojatien p��lle ei ole suositeltavaa ainakaan j��d�. N�in ollen hyv�ksytt�v� suoritus lienee pys�ytt�� ajoneuvo ennen suojatiet� ja menetell� sen j�lkeen normaalisti.

Miten pys�ytet��n?

STOP-merkin velvoittama seisauttaminen on t�ydellinen. Ajoneuvon vauhti laskee 0 kilometriin tunnissa, liike-energia lakkaa ja kuljettaja tuntee pienen eteenp�in ty�nt�v�n voiman. Matelu pys�ytt�miskohdan ohitse ei k�y. Motoristi ja polkupy�r�ilij� laskevat jalan maahan sen osoittamiseksi, ett� ovat noudattaneet pys�ytt�mispakkoa. P��asia ei ole kuitenkaan keskitty� suorittamaan oikeaoppinen pys�ytt�minen, vaan tarkistaa etuajo-oikeutetun tien tilanne. Tilannetta voi vilkuilla jo pys�ytt�miskohtaa l�hestyess��n, siin� ollessaan sek� siit� hitaasti liikkeelle l�htiess��n. T�m� korostuu ainakin silloin, kun STOP-merkki on risteyksess� huonon n�kyvyyden vuoksi.

L�hestyv�st� pakollisen pys�ytt�misen sis�lt�v�st� risteyksest� varoitetaan ennakkoon t�llaisella k�rkikolmion ja lis�kilven yhdistelm�ll�. Ennakkomerkkej� k�ytet��n vain taajaman ulkopuolella silloin, kun ajoneuvon kuljettajaa on olosuhteiden takia syyt� valmistuttaa pys�ytt�miseen. Esimerkiksi kun risteyst� edelt�� alam�ki, kuljettajaa on parempi varoittaa jo satoja metrej� ennen, jotta h�nen ei tarvitse yritt�� pys�ytt�� 80 km/t vy�ryv�� ajoneuvoa aivan viime tingassa.

Pys�ytt��k� jokainen jonossa?

Jos p��tien risteyksess� on pakollinen pys�ytt�minen ja risteyksess� on ajoneuvoja jonossa, kuuluuko jokaisen pys�hty� merkin velvoittamana? Varsinkin jos jonon ensimm�inen auto pys�htyy ja samoin tekee per�ss� tuleva, saako per�ss� tuleva ajaa en�� toista kertaa pys�htym�tt� p��tielle? Tilanteeseen ei saa laista vastausta, joten asiassa on syyt� noudattaa liikennett� valvovan viranomaisen ohjetta.

Poliisin mukaan jokainen jonossa oleva pys�htyy, jos risteyksess� on pys�ytysviiva. Koska STOP-merkki velvoittaa pys�ytt�m��n ajoneuvon pys�ytysviivan kohdalle, pit�� jonossa olevien aina vuorollaan pys�hty� pys�ytysviivan kohdalle saapuessaan. Kun pys�ytysviivaa ei ole, riitt�� yksi pys�hdys sill� ehdolla, ett� pys�ytyskohdasta n�kee riitt�v�n hyvin riste�v�lle tielle molempiin suuntiin. Riitt�v� n�kym� voi siis olla vaikkapa jonon toiselta tai kolmanneltakin sijalta. Toisaalta lain mukaan pys�hty� pit�� v�litt�m�sti ennen riste�v�� tiet�, mutta ilmaisu v�litt�m�sti ei ole t�ysin yksiselitteinen.

Poliisin mukaan jokainen jonossa oleva pys�htyy, jos risteyksess� on pys�ytysviiva. Raskas liikenne

Isoille ajoneuvoille varsinkin yl�m�ess� tai edes pienen pieness� nousussa voi seisauttaminen koitua kohtalokkaaksi kiinni j��misen suhteen. Pakolliseen pys�ytt�miseen liittyv�ss� lains��d�nn�ss� ei anneta erivapauksia raskaalle liikenteelle, vaikka joskus merkki� voi edelt�� jyrkk�kin m�ki. On jokaisen kuljettajan oman harkinnan varassa, pys�htyyk� t�ysin STOP-merkin velvoittamana vai eteneek� hitaasti p��tielle. Liikenneviraston ohjeiden mukaan rautatien tasoristeyksiss� ei yleens� STOP-merkki� k�ytet�, jos tasoristeyst� edelt�v�n tien pituuskaltevuus on niin suuri, ett� liikkeelle l�ht� raskaalla ajoneuvolla vaikeutuisi oleellisesti.

L�hteet

1. Kallberg, Veli-Pekka: Stop-merkin ja 20 km/h-nopeusrajoituksen k�ytt� tasoristeyksiss�. VTT. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2519.pdf. Viitattu 12.12.2012.
2. Tieliikenneasetus 5.3.1982/182. 3. Yleisohjeet liikennemerkkien k�yt�st�. Tiehallinto. http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2000006-v-03liikennemerkkiohje.pdf Viitattu 23.5.2013.

Kommentointi

Kommentit tarjoaa Disqus

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus



apks.fi Youtubessa Tilaa RSS-sy�te