Kevyen liikenteen säännöt autoilijalle

Viime viikolla annoin lupaukseni antaa jalankulkijalle esteettömän kulun. Nyt on aika kertoa, mitä lupaus oikeastaan tarkoittaa. Samalla selviävät muutenkin autoilijan ja muiden ajoneuvon kuljettajien velvollisuudet kevyttä liikennettä kohtaan.

Lupaukseni on melkein suora kopio tieliikennelain 32. pykälän lauseesta, joka on seuraavanlainen:

Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

Säännöstä juontuu muun muassa aika ajoin voimistuva keskustelu suojatien kunnioittamisesta, tai paremminkin kunnioituksen huonosta jamasta. Suojateillä loukkantuneet tai jopa kuolleet ihmiset kertovat meille, että jotkut ovat laiminlyöneet lain noudattamisen ja varsin pahasti.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Aina ei syy ole yksistään kuljettajan, sillä myös jalankulkijalla on joitakin velvollisuuksia. Lisäksi polkupyöräilijä suojatiellä on kokonaan toinen juttu. Ja miten pitäisi suhtautua esimerkiksi rullaluistelijoihin tai potkukelkkailijoihin?

Jalankulkija ja polkupyöräilijä

Ihan ensimmäiseksi lienee paikallaan määritellä jalankulkija. Lisäksi meidän tarvitsee tietää, mitä laki sanoo polkupyöräilijä-käsitteestä. Polkupyörän kuljettaja ei nimittäin ole läheskään sama asia kuin jalankulkija. Molemmat ovat kuitenkin kevyttä liikennettä^{(Olli Pottosen blogikirjoitus)}.

Jalankulkijaksi laki määrittelee toki jalan liikkeellä olevan – lähtökohtaisesti varmaankin siis ihmisen –, mutta yhtä lailla suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai ”vastaavilla välineillä” liikkuvan henkilön. Näiden lisäksi jalankulkijoita ovat potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai ”vastaavan laitteen” käyttäjät^{(TLL 2 § 11)}.

Sekä polkupyörää että mopoa taluttava henkilökin on jalankulkija^{(TLL 2 § 11)}. Toisin sanoen jos polkupyöräilijä laskeutuu pyörän satulasta vaikkapa ylittämään suojatietä, tulee muiden tienkäyttäjien pitää häntä jalankulkijana.

Muulloinpa polkupyöräilijä onkin ajoneuvon kuljettaja. Polkupyörä nimittäin on ajoneuvo. Tieliikennelain 2. pykälässä sanotaan näin:

1) ajoneuvolla [tarkoitetaan] maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;

Vahvistusta voi vielä hakea 8. pykälästä. Siinä on lause ”– – polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa – –”.

Polkupyöräilijä on näin ollen ajoneuvon kuljettaja. Häntä siis koskevat monet liikennesäännöt paitsi ne, joissa nimenomaan rajataan polkupyörän kuljettaja pois. Asiasta on kuitenkin kirjoituksessa kevyen liikenteen säännöistä jalankulkijalle ja pyöräilijälle.

Suojatie

Suojatietä koskevien lakien täsmällisessä ymmärtämisessä tärkeää on tietää myös, mitä tarkoitetaan suojatiellä. Se ehkä onkin autoilijan ja pyöräilijän välisten sääntöjen vaikein asia. Suojatie merkitään maalaamalla ”seeprakuvio” eli valkoiset yhdenmukaiset raidat tai käyttämällä määräysmerkkeihin kuuluvia Suojatie-liikennemerkkejä.^{(Th:n ohje s. 110)}  Jos suojatietä ei merkitä maalaamalla, liikennemerkki osoittaa aina suojatien etureunan ajoneuvon lähestymissuunnassa.^{(Th:n ohje s. 110)}

Suojatie on tarkoitettu jalankulkijan käytettäväksi.^{(TLL 2 § 5)} Suojatietä pitkin jalankulkija voi ylittää ajoradan, pyörätien sekä raitiotien.^{(TLL 2 § 5)} Polkupyöräilijöiden voi kuitenkin monesti nähdä kulkevan esimerkiksi ajoradan yli sellaisesta kohdasta, jossa on suojatien merkinnät. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi siitä, että polkupyöräilijä kulkee pyörätien jatkeella. Vaikka siis pyörätien jatke ei ole sama asia kuin suojatie, ovat suojatie ja pyörätien jatke samassa kohdassa. Polkupyöräilijä ei riko lakia kulkiessaan sellaisia merkintöjä pitkin.

Jotta pyörätien jatkekin voidaan osoittaa, tavanomaisten suojatien merkintöjen lisäksi käytetään itse asiassa kolmea muuta merkintää. Ne näkyvät alla olevassa kuvassa. Käsitteet yhdistetty ja rinnakkainen kevyen liikenteen väylä selitän pyöräilijän ja jalankulkijan säännöistä kertovassa kirjoituksessa.

Pyörätien jatke siis merkitään katkoviivalla. Jos suojatien ja pyörätien jatkeen yhdistelmä on rinnakkaisen kevyen liikenteen väylän jatke, suojatien merkinnät maalataan kävelytien levyisiksi ja pyörätien jatkeen merkinnät pyörätien levyisiksi. Mikäli kyse on pelkän pyörätien jatkeesta, maalataan vain valkoiset neliöt pyörätien jatkeen reunoihin.^{(Th:n ohje s. 111)}

Todellisuudessa kaikkia pyörätien jatkeita ei ole merkitty yllä olevan kuvan mukaisesti. Moneen paikkaan on maalattu ainoastaan suojatie, vaikka kyseisessä kohdassa olisi myös pyörätien jatke. Tällaisten merkintöjen tulee poistua vuoden 2017 loppuun mennessä.^{(LiikT:n artikkeli)} Sitä ennen onkin selvitettävä, milloin suojatien merkintöjen paikalla on myös pyörätien jatke.

Alla olevassa kuvassa on suojatie. Siinä ei ole samassa pyörätien jatketta, koska pyörätie ei jatku ajoradan toisella puolella.^{(LiikT:n artikkeli)} Siellä on liikennemerkin perusteella pelkkä jalkakäytävä.

Alla olevassa kuvassakin on suojatie. Kuitenkin koska ajoradan toisella puolellakin on pyörätie, suojatien kanssa samassa kohdassa kulkee myös pyörätien jatke. Tätä suojatieltä näyttävää kohtaa pitkin saa siis ajaa polkupyörällä.^{(LiikT:n artikkeli)} Vuoden 2017 lopun jälkeen ei tämä merkintä ole enää laillinen, koska silloin tällaista seeprakuviota saa käyttää pelkän suojatien merkitsemiseen.^{(LiikT:n artikkeli)}

Alla olevassa kuvassa on sekä suojatie että pyörätien jatke, koska merkinnän molemmin puolin on yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Tosin jo maalauksethan kertovat sen, että merkinnöissä on kyse sekä suojatiestä että pyörätien jatkeesta. Pyöräilijä saa ajaa tätä merkintää pitkin. Kutsun suojatien ja pyörätien jatkeen merkintöjen yhdistelmää suojatie-jatkeeksi.

Nyt olemme siis selvittäneet, mikä on suojatie ja mikä pyörätien jatke. Pyörätien jatkeella saa ajaa polkupyörällä, mutta joissain tapauksissa myös suojatiellä. Mutta milloin ajoneuvon, esimerkiksi auton, kuljettajan on väistettävä polkupyöräilijää?

Kuka väistää suojatie-jatkeella?

Tieliikennelain 32. pykälä velvoittaa ajoneuvon kuljettajan antamaan suojatiellä esteettömän kulun ainoastaan jalankulkijalle. Oli suojatiessä pyörätien jatke tai ei, tai oli kyse sitten pyörätien jatkeesta tai suojatiestä, tai ajoi pyöräilijä suojatiellä tai jatkeella, ajoneuvon kuljettaja antaa esteettömän kulun ainoastaan jalankulkijalle.

Lain 32. pykälä kuitenkin käsittelee ainoastaan suojatietä. Alla olevassa kuvassa on risteys Laukaassa, ja siinä on tavanomainen näkymä suomalaisesta liikenteestä: ajoradan ylittää kohtisuoraan suojatie, jonka molemmin puolin on kevyen liikenteen väylä. Kuten maalaukset ja liikennemerkit ajoradan molemmin puolin osoittavat, samassa kohdassa on myös pyörätien jatke. Polkupyöräilijä saa ajaa tästä yli, mutta kuuluuko ajoneuvon kuljettajan väistää?

Tieliikennelain 14. pykälä määrää, että polkupyöräilijä väistää pyörätieltä ajoradalle tullessaan muuta liikennettä. Kuvan risteyksessä sitä korostaa vieläpä kevyen liikenteen väylien reunassa olevat kärkikolmiot. Ne eivät tosin olisi pakolliset pyörätien jatkeilla. Kuvan risteyksessä niiden tarkoitus lienee selkeyttää velvollisuuksia, koska tie on vilkas.

Ajoneuvojen kuljettajan on kuitenkin todella eräissä tilanteissa väistettävä polkupyöräilijää.

Kolmio ja STOP velvoittavat väistämään

Monesti ajoradan kohtisuoraan ylittävä suojatie ja pyörätien jatke sijaitsevat risteyksessä. Suojatie-jatke kulkee ajoradan poikki aivan risteävän tien vieressä. Risteyksessä on kärkikolmio tai STOP-merkki, ja se on sijoitettu ennen suojatie-jatketta. Molemmat merkit eivät velvoita väistämään vain risteävän tien liikennettä, vaan lisäksi suojatie-jatketta pitkin kulkevia polkupyöräilijöitä.^{(LiikT:n opas s. 5)}

Kuvassa olevassa risteyksessä STOP-merkki velvoittaa väistämään päätien oikelta ja vasemmalta tulevaa liikennettä. Lisäksi suojatiellä olevalle tai sille astumassa olevalle jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. STOP-merkki kuitenkin myös velvoittaa väistämään oikealta ja vasemmalta tulevia polkupyöräilijöitä.

Tosin voi kärkikolmio tai STOP-merkki olla ennen suojatie-jatketta tai pelkkää pyörätien jatketta muuallakin kuin risteysalueella! Esimerkki tästä on alla. Kuvan risteyksessä ajoradalla kulkevan ajoneuvon kuljettajan on väistettävä pyörätien jatketta pitkin kulkevaa polkupyöräilijää.^{(LiikT:n opas s. 5)}

Kärkikolmio ja STOP-merkki ovat yhtä velvoittavia taajaman ulkopuolellakin, eikä suojatien tai pyörätien jatkeen merkintöjä ole pakko olla. Kun kuljettaja vaikkapa siirtyy yhden maantien vastakkaiselta puolelta toiselle puolelle ja hän tulee kolmion tai STOP-merkin takaa, on hänen väistettävä tien reunassa kulkevaa jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

Tullessaan niin sanotulta vähäiseltä tieltä tai alueelta ajoneuvon kuljettajan on väistettävä pyöräilijää, vaikka kärkikolmiota tai STOP-merkkiä ei olisikaan. Tällaisia teitä ja alueita ovat pihakatu, kävelykatu, piha, pysäköintipaikka, huoltoasema ja muut vastaavat alueet sekä polku, tilustie ja moottorikelkkailureitti.^{(TLL 14 § 3)} Pihakatu ja kävelykatu merkitään liikennemerkein.^{(LiikT:n opas s. 3)}

Kääntyvä väistää

Suojatie ei ole ainoa paikka, jossa ajoneuvon kuljettajan on väistettävä jalankulkijaa. Samoin ei ainoastaan kolmion tai STOP-merkin takaa tullessaan pidä kuljettajan väistää polkupyöräilijää. Hänen on kääntyessäänkin väistettävä jalankulkijoita sekä myös polkupyöräilijöitä ja mopoilijoita:

Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.^{(TLL 14 § 2)}

Velvollisuus ei päde ainoastaan taajamissa ja niissä tilanteissa, joissa polkupyöräilijä, mopoilija ja jalankulkija on suojatiellä tai pyörätien jatkeella. Kun kääntyy vaikkapa maantieltä toiselle, on tien reunassa kulkevaa kevyttä liikennettä väistettävä.

Vihreä liikennevalokaan ei poista velvollisuutta väistää kevyttä liikennettä – itse asiassa vihreä valo oikeuttaa vain jatkamaan risteysalueelle. Nimittäin sellaisessa säädöksessä kuin tieliikenneasetus määrätään liikennevaloista ja sanotaan seuraavaa:

Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka asianmukaisessa järjestyksessä on astunut tai astumassa suojatielle.^{(TLa 22 § 3)}

Vaikka lainkohta mainitseekin vain jalankulkijan, kuuluu kuljettajan edelleen väistää ”risteävää tietää ylittävää polkupyöräilijää [ja] mopoilijaa”.

Nuolivalo on kuitenkin toinen tilanne:

Jos vihreän nuolen muotoisella opasteella ohjataan kääntyvää liikennettä, ei tätä suuntaa risteävälle ajoneuvo-, jalankulku- tai raitiovaunuliikenteelle saa samanaikaisesti näyttää vihreää valoa eikä raitiovaunuliikenteelle muuta ajon sallivaa opastetta.^{(TLa 22 § 3)}

Siis kun samassa risteyksessä kääntyy oikealle, ei risteävän tien suojatielle pitäisi palaa vihreä valo. Näin ollen ei kevyttä liikennettäkään pitäisi olla sitä ylittämässä.

Ei pakko pysäyttää

Esteettömän kulun antamisen ei tarvitse olla pysäyttämistä. Ei ole pakko kiirehtiä pysäyttämään suojatien eteen, vaikka se ehkä todella selvä viesti jalankulkijalle onkin. Suojatiesäännön määrittelevässä pykälässäkin lukee vain (alleviivaus ei kuulu alkuperäiseen tekstiin):

Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä.

Suojateiden lähistöä voi tarkkailla jo kaukaa. Jos jalankulkija on määrätietoisesti astelemassa kohti suojatietä, voi vauhtia hiljentää jo kaukaa. Jos jalankulkija on vähemmän määrätietoinen, voi hänelle näyttää kättä heiluttamalla. Pitkien valojen väläytys ei välttämättä ole kaikille selvä viesti, kun kevyeen liikenteeseen kuitenkin kaikenlaista menijää mahtuu.

Ratkaisevaa nimenomaan on olosuhteisiin nähden oikea nopeus. Kotikaupungissani Jyväskylässä Rautpohjankadun ylittää erittäin vilkas suojatie. Pyöräilijät kiitävät suojatielle puskista ja rakennusten takaa sellaista vauhtia, että tarve väistää heitä saattavat tulla auton kuljettajalle yllättäen. Erityisesti liukkaalla tekee mieli ajaa alle 40 kilometrin tuntinopeuden rajoituksen ja vilkuilla suojatien lähistöä.

Mielenkiintoisesti ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku vain sellaiselle jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Usein jalankulkija seisoskeleekin, tai jää seisoskelemaan, suojatien viereen. Silloin kuljettajan on paha sanoa, onko jalankulkija astumassa suojatielle. Tarkoitetaanko laissa konkreettisesti sitä, että jalankulkija on laskemassa jalkaansa suojatielle, vai sitä, että jalankulkijalla on selvä aikomus siirtyä suojatielle?

On varminta joka tapauksessa varautua päästämään jalankulkija suojatielle, jos hän vain on suojatien läheisyydessä. Toisaalta jalankulkijakaan ei voi toimia liian yllättävästi; hänen ei esimerkiksi tule auton lähestyessä yhtäkkiä juosta 5 metrin päästä suojatielle auton eteen.

Kuljettajan tulee tietenkin muistaa, että lapset voivat käyttäytyä niinkin yllättävästi. Ammattitaitoinen kuljettaja ajaa erityisen varovasti silloin, kun lähistöllä on pieniä lapsia.

Pysähtyneen viereen pysähdyttävä

Pysähtyä on pakko kuitenkin tilanteessa, johon on monen ajokoe saattanut tyssätä. Monen jalankulkijan matka on ainakin tyssänyt siksi, että ajoneuvon kuljettaja ei nimenomaan ole pysähtynyt.

Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä […]^{(TLL 32 § 2)}

Tässäkin lainkohdassa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ilmaisuihin. Laki käyttää ilmaisua ohitettava ajoneuvo. Käytännössä siis kyse on samaan suuntaan olevasta ajoneuvosta. Ohitettava ajoneuvo voi olla ajamassa viereisellä kaistalla, tai se voi olla aivan suojatien eteen pysähtynyt tai pysäköity. Sen sijaan jos ajoneuvo on vastakkaiseen suuntaan, lainkohta ei päde.

Syy pysäyttämiseen on selvä: suojatien eteen on ajoneuvo pysähtynyt hyvin todennäköisesti siksi, että se noudattaa määräystä antaa esteetön kulku jalankulkijalle. Toisin sanoen suojatietä pitkin on jalankulkija tulossa. Ohittavan ajoneuvon on pysähdyttävä jo siksi, että hänenkin on annettava esteetön kulku. Oleellisempaa minusta on kuitenkin se, että pysähtymättä jättäessään saattaisi tappaa jonkun.

Yllä oleva momentti kuitenkin jatkuu:

[…] ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.^{(TLL 32 § 2)}

Nämä kaksi tilannetta voisi havainnollistaa kuvia käyttämällä. Alla esitetyssä tilanteessa sinisen auton ei ole pakko pysähtyä, koska punaisen auton ja sinisen auton välissä on keskisaareke. Samaan suuntaan kulkevien kaistojen välissä on keskisaareke esimerkiksi risteyksissä, joissa on niin sanottu vapaa oikea.

Tässäkään sinisen auton ei ole pakko pysähtyä, koska punaisen auton ja sinisen auton välissä on vapaa kaista:Tietysti antaisin esteettömän kulun kevyelle liikenteelle, vaikka se ei olisikaan juuri suojatiellä tai sillä ei muutenkaan olisi lain tuomaa oikeutta. Artikkelin ylimmässä kuvassa on tilanne töistä: Rajakadulla joku jalankulkija päätti talutella koiran tien yli. Näin tilanteen kaukaa ja sain hyvin jarruteltua moottorilla, joten mitään vaaraa ei tuosta syntynyt.

Liikenteessä ei aina tarvitse pitää tiukasti oikeuksista kiinni!