Yleisesti Suomen teillä saa ajaa ajoneuvoilla, joiden mitat ja massat täyttävät asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä määritetyt ehdot. Esimerkiksi ajoneuvon vetävään akselistoon ei saa kohdistua suurempaa massaa kuin 11,5 tonnia ja kolmiakselistoisen ajoneuvon suurin sallittu massa on tilanteesta riippuen 25 tai 26 tonnia.
Joillakin tieosuuksilla ei kuitenkaan ole turvallista ajaa kaikilla ehdot täyttävillä ajoneuvoilla. Tie voi vaikkapa alittaa hyvin matalan sillan tai sen kantavuus on voinut kärsiä aikojen saatossa. Tällaiset tieosuudet merkitään erillisillä liikennemerkeillä.
Yleistä merkeistä
Ajoneuvon mittoja ja massaa rajoittavat liikennemerkit kuuluvat kielto- ja rajoitusmerkkien ryhmään. Suurin osa merkeistä on pyöreitä ja niissä on kaksi väriä niin, että merkin keskellä on keltainen ympyrä ja sen ympärillä punainen kehä. Suurin sallittu mitta tai massa on merkitty mustalla numerolla, ja sen perässä on luvun yksikkö. Kirjain t tarkoittaa tonneja ja m metrejä. Lukema tarkoittaa suurinta sallittua arvoa, eli ajoneuvon massa tai mitta saa olla yhtä suuri kuin lukema mutta ei suurempi.
Merkki 341 määrää ajoneuvon suurimman sallitun pituuden, merkki 342 leveyden ja merkki 343 korkeuden. Merkki 344 määrää ajoneuvon ja merkki 345 ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun massan. Merkki 346 taas määrää ajoneuvon akselistoon ja merkki 347 teliin kohdistuvan suurimman sallitun massan. Merkkien vaikutusalue alkaa välittömästi merkistä ja ulottuu vastakkaista ajosuuntaa varten asetettuun merkkiin. Käytännössähän vaikutusalueella ei ole useinkaan merkitystä, koska merkkiä ei saa ohittaa ajoneuvolla, joka ei täytä ehtoja.
Kun raskaammilta ajoneuvoilla ajaminen halutaan kieltää melu- tai saastehaittojen takia, voidaan käyttää merkkiä 313 ja 319. Niitä ei voi kuitenkaan käyttää kuorma- tai linja-autojen kieltämiseen sillä perusteella, että kyseiset ajoneuvot olisivat yksiselitteisesti aina liian painavia tai suurikokoisia.
Ennakkoon varoittaminen
Yleensä mittaa ja massaa rajoittavia merkkejä käytetään myös ennakkovaroituksissa. Jos merkki sijaitsee saman tien varrella kuin rajoitettu kohta, on ennakkomerkki muuten sama mutta sen alapuolella on lisäkilpi. Lisäkilvessä on metreissä – ja joskus kilometreissä – ilmoitettu etäisyys rajoitettuun kohteeseen. Jos ennakkomerkki sijaitsee toisen tien varressa, on lisäkilvessä nuoli. Näissä tapauksissa merkin vaikutusalue alkaa lisäkilven osoittamassa paikassa eli tietyn etäisyyden päässä tai sillä risteävällä tiellä, johon nuoli viittaa. Toisin sanoen ennakkomerkin ohi voi ajaa millä tahansa ajoneuvolla, jos esimerkiksi kääntyy toiselle tielle ennen rajoitettua kohtaa.
Yllä olevassa kuvassa oleva merkki 342 ja lisäkilven yhdistelmä varoittaa matalammasta kohteesta ennakkoon. Käytännössä yhdistelmä siis ilmoittaa, että seuraavasta risteyksestä ei kannata kääntyä oikealle yli 4,3 metriä korkeilla ajoneuvoilla.
Oikealle kuitenkin saa korkeammillakin ajoneuvoilla kääntyä, koska merkin 342 vaikutusalue ei ala tästä. Voihan esimerkiksi kuorma-auto joutua ajamaan asiakkaan pihaan juuri ennen korkeusrajoitettua kohtaa olevasta liittymästä. Sama periaate koskee muitakin rajoitetusta kohdasta ennakkoon ilmoittavia merkkejä.
Myös sinisissä opastetauluissa saa käyttää merkkejä 341–347. Tällöin voidaan ilmoittaa, että johonkin paikkaan vievän tien varrella on rajoitettu kohta.
Erikoiskuljetuksissa liikennemerkein osoitettuja painorajoituksia on noudatettava, ellei erikoiskuljetuksen luvassa ole myönnetty lupaa poiketa niistä. Lupa annetaan jokaisesta rajoitetusta tieosuudesta erikseen, eikä erikoiskuljetukselle myönnetty reitti pelkästään oikeuta rikkomaan mahdollisesti reitin varrella olevia painorajoituksia.
Yläpuolisessa kuvassa on painorajoitetun sillan ennakkomerkki. Vastaavanlaisissa ennakkomerkeissä ilmoitetaan tiedot seuraavasti: [suurin sallittu akselistoon kohdistuva massa] / [suurin sallittu teliin kohdistuva massa] ([suurin sallittu 3-akselistoiseen teliin kohdistuva massa]) / [ajoneuvon suurin sallittu massa] / [ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa]. Tietoa painorajoituksista on jutun loppupuolella.
Kuvan tiellä 700 metrin päässä olevalle sillalle saa ajaa esimerkiksi tukkirekka, joka painaa enintään 60 tonnia ja jonka vetoauto sekä perävaunu painaa enintään 35 tonnia. Tukkirekan teliin ei myöskään saa kohdistua 18:a tonnia suurempaa massaa, ja mikäli telissä on 3 akselistoa, siihen ei saa kohdistua 24:ä tonnia suurempaa massaa.
Mittoja rajoittavat merkit
Ajoneuvon suurin sallittu leveys
Liikennemerkki 341 määrää ajoneuvon suurimman sallitun leveyden. Leveyteen lasketaan myös kuorma. Tavanomaisesti ajoneuvo saa olla leveydeltään enintään 2,6 metriä. Erikoiskuljetuksessa ilman erillistä lupaa käytettävä ajoneuvo taas saa olla enimmillään 4 metriä leveä. Kun kohta tiessä on niin kapea, että siitä ei voi kulkea turvallisesti enintään 4 metriä leveällä ajoneuvolla, käytetään merkkiä 341. Merkissä oleva leveys saa olla enintään 4,0 metriä, koska leveämmissä kohdissa merkki ei ole tarpeellinen.
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus on vuoden 2013 lokakuusta lähtien saanut olla 4,4 metriä. Liikennemerkki 342 määrittää ajoneuvon suurimman sallitun korkeuden. Sellainen merkki on alapuolisessa kuvassa. Merkkiä käytetään niissä tapauksissa, kun jotakin estettä – yleensä siltaa tai sähköjohtoa – ei voi turvallisesti alittaa 4,4 metriä korkealla ajoneuvolla. Ajoneuvon korkeuteen lasketaan kuorma mukaan.
Ajoneuvon suurin sallittu pituus
Liikennemerkki 343 määrittää ajoneuvon suurimman sallitun pituuden. Vaikka merkissä on vain kuorma-auton kuva, merkki koskee kaikkia ajoneuvoja sekä lisäksi ajoneuvoyhdistelmiä. Ajoneuvon pituuteen lasketaan kuorma mukaan. Merkin 343 tarkoitus on kieltää ajoneuvoja ajamasta sellaisiin paikkoihin, joihin ne eivät sovi tai joissa ne eivät mahdu kääntymään. Helsingissä merkkiä kuitenkin käytetään paljon siihen tarkoitukseen, että ajaminen suurikokoisilla kuorma-autoilla ja yhdistelmillä haluaan kieltää pienillä välikaduilla.
Korkeus- ja leveysmerkkien pelivara
Merkeissä 341 ja 342 ilmoitetaan vapaa leveys ja korkeus. Toisin sanoen merkissä oleva lukema on hieman pienempi kuin rajoitetun kohdan todellinen mitattu leveys tai korkeus. Pääsääntöisesti mitattu arvo pyöristetään alaspäin 0,1 metrin tarkkuudella ja arvosta vähennetään sen jälkeen 0,1 metriä. Esimerkiksi mitattu leveys 3,48 pyöristetään arvoon 3,40. Tästä vähennetään 0,1 ja saadaan liikennemerkkiin lukema 3,3 metriä.
Merkeissä voidaan ilmoittaa myös laskutoimitusten tulosta pienempikin arvo. Esimerkiksi jos silta on vastakkaisen ajosuunnan kaistan yläpuolella matalampi kuin toisella kaistalla, on molempien ajosuuntien liikennemerkkiin mahdollista merkitä matalampi arvo. Jos jonkin matala kohta on nimittäin vaikkapa umpikujan varrella, ei liian korkea ajoneuvo takaisin päin ajaessaan mahtuisi matalammasta kohdasta. Laskutoimituksen tulosta pienempi arvo voidaan ilmoittaa myös siinä tapauksessa, että vaikkapa kapeita kohtia on kaksi peräkkäin ja jälkimmäinen kohta on kapeampi kuin ensimmäinen.
Liikennemerkki 342 sijoitetaan esteeseen ajokaistan keskikohdan yläpuolelle, jos esteen kohdalla on vain yksi kaista tai ohituskielto. Jos kaistoja on useita ja esteen korkeus eroaa eri kaistojen kohdalla vähintään 0,2 metrillä, merkitään kukin kaista erikseen. Tällöin kaistakohtaiset korkeudet ilmoitetaan merkillä 365. Lisäksi esteeseen kaistan yläpuolelle asetetaan merkki 342 niiden kaistojen kohdalla, joissa ajoneuvon korkeutta täytyy rajoittaa.
Ylipäätään ajoneuvon mittoja tai massoja rajoittavan merkin ohittaminen on omalla vastuulla. Esimerkiksi ohjeet pelivaran laskemiseksi on Liikenneviraston ohjeissa, mutta aina sitä ei välttämättä ole merkkejä asennettaessa huomioitu. Lisäksi uudistettu asetus velvoittaa kuljetuksen suorittajan sekä kuljettajan varmistumaan siitä, että ajoneuvolla voi ajaa kuljetukseen käytettävällä reitillä olevien yläpuolisten esteiden ali. Tämä koskee vain yli 4,2 metriä korkeita ajoneuvoja.
Massaa rajoittavat merkit
Ajoneuvon suurin sallittu massa
Liikennemerkillä numero 344 rajoitetaan ajoneuvon massaa. Sen nimitys onkin Ajoneuvon suurin sallittu massa. Merkkiä tapaa usein siltojen yhteydessä sekä sellaisilla pienillä teillä, joiden kantavuutta kelirikko on heikentänyt. Itse asiassa kelirikon tapauksissa merkkiä saa pitää esillä vain niin kauan, kuin kelirikon tietä heikentävä vaikutus kestää.
Merkki koskee ajoneuvon todellista massaa, oli ajoneuvo kuormattu tai ei. Rekisteriotteeseen merkitty suurin sallittu kokonaismassa ei vaikuta siihen, saako merkin rajoittamalle osuudelle ajaa. Tämä selittyy sillä, että rekisteriotteessa on lukema, jonka suuruinen kokonaismassa saa enintään olla. Ajoneuvon kokonaismassa ei välttämättä ole painorajoitetulle alueelle saavuttaessa juuri otteen lukeman suuruinen.
Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa
Merkki 345 tarkoittaa ajoneuvoyhdistelmän tai ajoneuvon suurinta sallittua massaa, vaikka nimitys on Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa. Jos merkissä on arvo 30 tonnia, ei merkin vaikutusalueelle saa ajaa täyteen kantavuuteen lastatulla viisiakselistosella autolla sen enempää kuin täyteen kantavuuteen lastatulla seitsemänakselistosella täysperävaunuyhdistelmällä. Kuitenkin aivan kuten merkissä 344, on tässäkin kyse todellisesta massasta, joten rekisteriotteen merkinnät eivät merkitse mutta autovaa’an lukema kylläkin.
Jos merkki 345 ei koskisi yhdistelmien lisäksi ajoneuvoja, saisi 30 tonnin rajoituksen sisältävän merkin ohi ajaa ohi vaikkapa 32-tonnisella sora-autolla. Se on aika päivänselvää. Miksi ei sitten voisi käyttää vain ajoneuvon suurinta sallittua massaa rajoittavaa merkkiä? Tähän kysymykseen on hauska vastata esimerkin avulla.
Olkoon Taka-Pajulantiellä merkki 345, jonka mukaan suurin sallittu massa on 50 tonnia. Rekka-Pena tulee kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmällä paikalle ja toteaa, että ei saisi mennä ohi 50 tonnia painavalla ajoneuvolla. Ok, asia hyvä, Pena hymähtää. Hänen vetoautonsa ei painakaan kuin 25 tonnia, ja kärrykin on 29-tonninen, joten mikäs siinä, toivottavasti silta ei romahda 54 tonnin yhteispainon alla.
Todella usein massoja rajoittavia merkkejä on jotakin kohtaa varten useita, koska varsinkin silloilla halutaan kaikenkaikkisen massan lisäksi rajoittaa pistemäistä massaa. Alapuolisen kuvan merkkien mukaan pelkästään yhdistelmän sekä yksittäisen ajoneuvon massa ei saa olla suurempi kuin 50 tonnia. Yhdistelmän tai ajoneuvon teliin ei saa kohdistua 16:a tonnia suurempaa massaa – oli telissä akselistoja sitten kuinka monta hyvänsä.
2-akselistoiselle telille sopiva rajoitus voi kuitenkin olla kohtuuton vaikkapa 3-akselistoiselle telille – jakaantuuhan massa laajemmalle alueelle, kun akselistoja on lähekkäin useampi. Näinpä toisinaan merkkien seassa on lisäkilpi, joka rajoittaa erikseen 3-akselistoiseen teliin kohdistuvaa massaa.
Suurin sallittu akselistoin tai teliin kohdistuva massa
Merkeillä 346 rajoitetaan suurinta sallittua akselistoon ja merkillä 347 teliin kohdistuvaa massaa. Normaalistikaan akselistoon kohdistuva massa ei saa olla suurempi kuin 10,0 tonnia, kun kyseessä on muu kuin vetävä akselisto. Vetäväänkään akselistoon ei saa kohdistua enempää kuin 11,5 tonnin massa.
Teliin kohdistuva enimmäismassa vaihtelee 11,5 tonnista 24 tonniin sen mukaan, monta akselistoa telissä on ja mitkä telin akselistojen välit ovat. Joka tapauksessa näillä kahdella liikennemerkillä tarkoitetaan ajoneuvon todellista akselistoon tai teliin kohdistuvaa massaa sillä hetkellä, kun ajoneuvo on merkin kohdalla.
Merkit 346 ja 347 ovat oikeastaan aika vaativia. Miten kuljettaja voi tietää, miten paljon ajoneuvon kokonaismassasta kohdistuu akselistoon ja miten paljon teliin?
Tyhjä ajoneuvo on oletettavasti suunniteltu niin, että sen massa jakautuu tasaisesti etu- ja taka-akselistoihin. Ainakaan tyhjässä ajoneuvossa ei ylity siinä sallitut suurimmat akselistoon ja teliin kohdistuvat massat. Sen sijaan kuormatessaan kuljettajanhan tulisi tietää, kuinka kuorman massa jakautuu akselistoihin ja teliin. Jos kuorma on sijoitettu tasaisesti koko kuormatilan pituudelta, pysyvät myös akselistoon ja teliin kohdistuvat massat todennäköisesti sallituissa puitteissa.
Tällöin ratkaisevaa onkin ajoneuvossa sallittu suurin akselistoon ja teliin kohdistuva massa. Otetaan esimerkiksi kolmeakselistoinen kuorma-auto, jonka etuakseliston suurin sallittu massa on 8 tonnia ja telin 19 tonnia. Lasse Rahtari on lastannut auton täyteen ja sijoittanut kuorman tasaisesti, jolloin massat pysyvät sallituissa rajoissa mutta ovat lähellä enimmäisarvoja. Seuraavassa kuvassa on erilaisia merkkejä ja niiden yhdistelmiä sekä Lassen auto.
Teliin kohdistuvaa massaa rajoittavan merkin tulkinnasta on lainsäädännössä eräs poikkeus. Poikkeus koskee ensinnäkin ajoneuvoja, joissa on kaksiakselistoinen teli ja telin akselistojen väli on vähintään 1,5 metriä. Toiseksi se koskee ajoneuvoja, joissa on kolmeakselistoinen teli ja telin kaikki kolme akselistoa ovat käytössä, siis tienpinnassa kiinni. Tällaisten ajoneuvojen teliin kohdistuva massa saa ylittää liikennemerkissä 347 ilmoitetun lukeman siten, kuin ajoneuvon rekisteriotteessa asiasta on määritelty.
