�ljyhuipun tuolla puolen

Julkaistu 12. toukokuuta 2013.

Tuleeko alle euron diesel viel� takaisin? Ent� noin euron tuntumassa py�riv� bensa? Alle euron dieseli� sai vuonna 2009 – nelj� vuotta sitten –, mutta nyt hinta on huidellut puolentoista euron paikkeilla. Bensan hinta on uhkaavasti l�hennellyt jo kahta euroa. Osa viel� varmaan odottaa vanhojen hintojen palaavan, osa on jo tottunut t�h�n nykyiseen meininkiin: autoon on saatava menovett�, maksoi mit� maksoi!

Suomessa on ��nt��n saanut kuuluviin er�s pient� maailmanlopun sanomaa levitt�v� j�rjest�, ASPO. J�rjest�n asiantuntijoiden mukaan niin sanotun helpon �ljyn aika on ohi, ja polttoaineidenkin hinnat voivat kaksinkertaistua. Maa�ljyn hinnan nouseminen n�in rankasti tiet�isi ongelmia yhteiskunnalle – eik� vain tankkauslaskun kallistumista. Jos olemme t�h�n asti pit�neet �ljyn loppumista joskus kymmenien vuosien p��st� koittavana pikku murheena, aika huolestua olisikin jo nyt: �ljyntuotanto ei nimitt�in en�� ole kasvanutkaan yht� voimakkaasti kuin kysynt�.

Apks.fi:n kirjoitus taloudellisesta ajamisesta liittyy vahvasti aiheeseen. Moottorin toimintaa esittelev� kirjoitus on my�s l�hell� aihetta.

Tankkausaseman polttoaine on l�ht�isin maa�ljyst�, jota kutsutaan my�s raaka�ljyksi tai ihan vain �ljyksi. Nimitys maa�ljy on kuitenkin kuvaava, sill� �ljy� pumpataan syv�lt� maan sis�st�. Liitukauden aikaan, 100 miljoonaa vuotta sitten, oli paljon l�mpim�mp�� ja meriss� kehittyi runsaasti pieneli�it�. Kun n�m� pieneli�t kuolivat, niist� j�i merien pohjaan runsaasti eloper�ist� j�tett�. J�te hautautui maakerrosten alle. Uusien maakerrosten muodostuessa alemmissa kerroksissa syntyi kovaa painetta, ja l�mp�tila kerroksien v�liss� nousi. T�ll�in pieneli�iden j�tteet muuttuivat mikrobitoiminnan vaikutuksesta maa�ljyksi. Sit� on huokoisissa kiviss� ja onkaloissa, joista se ker�t��n pumppaamalla. �ljykent�t ovat maa- tai merialueita, joilta �ljy� ker�t��n.

Maan sis�ss� tai meress� sijaitsevista esiintymist� pumppaamalla ker�tty �ljy katsotaan perinteiseksi eli konventionaaliseksi maa�ljyksi ja t�llaiset esiintym�t siis konventionaalisiksi esiintymisiksi. Toisenlaistakin �ljy� siis on. Liuske�ljy on liuskekivest� kemiallisen reaktion avulla tuotettua �ljy�. Liuskekivet taas ovat maan sis��n puristuksiin j��neist� eli�ist� pitk�n ajan kuluessa muodostuneita kivi�, jotka hajoavat helposti liuskamaisiksi palasiksi. �ljyhiekka sen sijaan muodostuu kirjaimellisesti hiekanjyvist�, joihin on sitoutunut bitumia, vett� ja pienhiukkasia. Bitumihan on l�hes samaa ainetta kuin maa�ljy. �ljyhiekasta vain erotellaan bitumi, josta sitten jalostetaan �ljy�.

Kartassa n�kyy maailman varmennetut �ljyvarannot vuonna 2009, eli kuinka paljon mill�kin alueella on yhteens� �ljy�. Napsauta kuvaa katsoaksesi sit� suurempana.

Tankkauasemalta saatavat diesel ja bensiini ovat monivaiheisen jalostuksen tulos. Ne jalostetaan maa�ljyst� �ljynjalostamoissa. Suomessakin on kaksi �ljynjalostamoa, jotka voivat k�sitell� 259 000 tynnyri� eli reilut 41 miljoonaa litraa maa�ljy� p�iv�ss�. Jalostamossa raaka�ljyst� poistetaan ensimm�iseksi suolat, koska ne saattavat sy�vytt�� muita jalostuslaitteistoja. Suolan poistamiseksi k�ytet��n vett� ja s�hk��, koska ensin suolat tarttuvat veteen ja t�ll�in vesi voidaan s�hk�kent�n avulla ker�t� pois �ljyst�.

Seuraavaksi raaka�ljy siirtyy k�sittelyyn, jossa hy�dynnet��n kemian perusasioita. Aineellahan on kolme olomuotoa, jotka ovat kiinte�, nestem�inen ja kaasumainen. Kuumentamalla tai j��hdytt�m�ll� ainetta se voidaan muuttaa olomuodosta toiseen. Suolan poistamisen j�lkeen raaka�ljy� kuumennetaan 355–370 celsiusasteeseen, jolloin siit� suurin osa h�yrystyy eli muuttuu kaasumaiseen olomuotoon.

Kaasumainen raaka�ljy siirtyy tislauskolonniin, joka on pystysuuntainen lieri�m�inen rakennelma. Kolonnissa otetaankin askel taaksep�in, sill� �ljy muutetaan kaasumaisesta olomuodosta takaisin nesteeksi. Kolonnin eri kohdissa on kuitenkin eri l�mp�tilat, jolloin tietyss� l�mp�tilassa maa�ljyn tietty aine muuttuu nesteeksi. Esimerkiksi kolonnin yl�osassa on sellainen l�mp�tila, ett� maa�ljyss� oleva bensiini muuttuu nesteeksi. Vastaavasti alaosassa l�mp�tila on sellainen, ett� esimerkiksi diesel muuttuu nesteeksi. �ljynjalostuksessa siis �ljyst� erotellaan eri aineet hy�dynt�m�ll� l�mp�tiloja, joissa aineet tiivistyv�t kaasusta nesteeksi.

Nesteeksi muuttuneet aineet siirtyv�t jatkok�sittelyyn. Esimerkiksi bensiinist� poistetaan rikki ja bensiini reformoidaan, jotta sen oktaaniluku saadaan nostettua 90:��n. T�ll�in bensiini kest�� puristusta moottorin sylinteriss� syttym�tt� ennenaikaisesti. Diesel taas krakataan, jotta siit� erotetaan bensiinin jalostuksessa tarvittavia aineita ja pohja�ljy�. �ljynjalostuksessa ei siis varsinaisesti synny edes j�tett�, koska erotellut aineet voidaan k�ytt�� muissa jalostuksessa syntyviss� tuotteissa – tai aivan jossakin muussa tarkoituksessa. Maa�ljyst� nimitt�in eroaa jonkin verran bitumia, ja sit� hy�dynnet��n asfaltissa.

Suomen jalostamoihin �ljy tulee maan ulkopuolelta, p��s��nt�isesti Ven�j�lt�, koska maassamme ei �ljyesiintymi� ole. Maapallon �ljyvarat ovat jakaantuneet ep�tasaisesti, joten koko maailman �ljynsaanti on riippuvainen pienest� m��r�st� �ljy� tuottavia maita. �ljy onkin loppujen lopuksi hyvin poliittinen luonnonvara, koska useimmat valtiot todella tarvitsevat sit�. �ljy on ensinn�kin t�rke� raaka-aine usealla teollisuuden alalla, kuten muoviteollisuudessa. Toiseksi �ljy on varsin ylivertainen energial�hde esimerkiksi liikenteess�, koska se on helppoa ja turvallista k�ytt�� ja koska siit� jalostettujen polttoaineiden energiasis�lt� on mainio. �ljy ei siis suotta ole haluttu aine koko maailmassa.

Kaaviossa n�kyy, kuinka monta tuhatta tynnyri� maailman eri osissa k�ytet��n �ljy� vuorokaudessa. Koko maailman kulutus n�kyy keltaisen alueen yl�laidassa, eli vuonna 2007 maailmassa k�ytettiin 85 000 000 tynnyri� p�iv�ss�. Esimerkiksi Euroopassa vastaava m��r� oli 17 000 000 eli 20 prosenttia koko maailman m��r�st�.

Valitettavasti maa�ljyst� jalostetut bensiini ja diesel eiv�t ole ikuisia polttoaineita. Joidenkin arvioiden mukaan maa�ljy� riitt�� viel� noin 40 vuodeksi, vaikka sit� ei ole edes porattu kauan. Nopea hupeneminen ei kyll�k��n ole ihme: maailmassa k�ytettiin noin 13,7 miljardia litraa �ljy� vuonna 2007, ja vuoteen 2030 menness� lukeman arvioidaan nousevan 16,5:een. Pitkin maailmaa �ljyn jatkotuotteita kuluu koko ajan muun muassa autoissa, junissa, lentokoneissa, laivoissa, voimalaitoksissa ja tehtaissa. Suomalainen k�ytt�� yhdess� p�iv�ss� �ljy� noin 6 litraa, ja suomalaiset yhteens� kuluttavat p�iv�ss� �ljy� noin 31,8 miljoonaa litraa. Liikenne vie maassamme �ljy� eniten.

Jossakin vaiheessa �ljy tietysti loppuu. Oikeastaan ei pit�isi puhua �ljyn loppumisesta, koska kuitenkaan maapallon �ljyvaroja ei pystyt� k�ytt�m��n viimeist� pisaraa my�ten. Sen sijaan jossakin vaiheessa �ljyn saaminen hankaloituu niin paljon, ett� sit� ei voida samalla lailla en�� k�ytt��. Samoin jossakin vaiheessa t�ytyy olla �ljyn tuottamisen huippukohta, jonka j�lkeen tuotetun �ljyn m��r� alkaa pysyv�sti laskea kohti nollaa. T�t� huippukohtaa kutsutaan �ljyhuipuksi.

Milloin maailmanlaajuinen �ljyhuippu sitten koittaa, vai onko se jo koittanut? Kysymykseen on vaikea saada varmaa vastausta, koska esimerkiksi �ljyvarantojen koot ovat yritysten ja valtioiden strategista tietoa. Joidenkin laskujen mukaan maailmassa olisi �ljy� kaiken kaikkiaan 2 000–3 000 miljardia tynnyri� ja siit� olisi k�ytetty jo 2000-luvun alussa 900 miljardia tynnyri� eli 30–45 prosenttia. N�in ollen olisimme n�in 2010-luvulla jo luultavasti ohittaneet huippukohdan tai ainakin olisimme niill� paikkeilla.

Toisaalta esimerkiksi tavallisen autoilijan kannalta �ljyhuippu tai edes �ljyn loppuminen ei ole kaikkein olennaisinta. Maa�ljyn tarina ei kulje niin, ett� yksi p�iv� tankkausaseman pistoolista ei tulekaan en�� bensaa. Sen sijaan �ljyvarojen ehtymiseen todenn�k�isesti liittyy maailmanlaajuisia poliittisia ja taloudellisia ilmi�it�. Tosiasiassa ainakin ASPO Finlandin mukaan jo nyt el�mme huolettoman tankkaamisen lopun aikoja. Koska Kiinassa ja Intiassa �ljy� aletaan kuluttaa yh� enemm�n, �ljyn kysynt� ylitt�� tarjonnan. T�ll�in raaka�ljyn hinta nousee, mink� seurauksena luonnollisesti bensan ja dieselin hinta nousevat. Lis�ksi raaka�ljyn hinnan nouseminen aiheuttaa yhteiskunnallisia seurauksia, kuten ruoan hinnan nousua.

Kriittinen ajattelija voi vied� huolen pidemm�llekin. Yhteiskuntien teollistumisen voittokulku on alkanut siit� hetkest�, kun fossiilisten energial�hteiden sis�lt�m� energia hoksattiin muuntaa ty�ksi. Siit� hetkest� l�htien menestyst� on ollut tieteess�, taloudessa ja elintasossa, ja koko ajan tuon menestyksen polttoaine, maa�ljy, on ollut helposti saatavilla. Yksist��n liikenne takaa hyv�n elintason, kun esimerkiksi elintarvikkeita voidaan kuljettaa toiselta puolelta maapalloa. Lis�ksi liikenne mahdollistaa esimerkiksi muiden energian tuottamisessa tarvittavien aineiden kuljettamisen. Jos liikenne alkaa takkuilla maa�ljyn saatavuuden heiketess�, miten siirr�mme kivihiilen polttolaitoksiin tai uraanin ydinvoimaloihin?

�ljyll� on hyvin merkitt�v� osa yhteiskuntien toiminnan yll�pit�misess�, jolloin �ljyn saannin heikkenemisen vaikutuskin voi olla tuntuvampi, kuin mit� ehk� odotamme. Mietit��np� vaikka ruokatalouden toimintaa: Viljasadon turvaamiseksi tarvitaan hy�nteismyrkkyj� ja lannoitteita, jotka valmistetaan fossiilisista polttoaineista. Vilja ker�t��n puimureilla, jotka toimivat maa�ljyll�. Valmiit tuotteet pakataan �ljyst� valmistettuihin muoveihin ja kuljetetaan dieselill� toimivilla ajoneuvoilla kauppoihin. Miten nopeasti t�m� j�rjestelm� muutetaan sellaiseksi, ett� se ei tarvitse toimiakseen maa�ljy�? Onnistummeko muuttamaan sen 40 vuodessa? Onko p��tt�jill� edes kiinnostusta muuttaa sit� ollenkaan?

Eik� �ljy� kuitenkin l�ydet� koko ajan lis��? Lis�ksi �ljy�h�n on pystytty tuottamaan �ljyhiekasta ja liuskeesta, kuten aiemmin todetaan. �ljyalan keskusliitto on varsin my�nteinen �ljyn riitt�vyyden suhteen. Sen mukaan merkitt�vi� �ljyvarantoja L�hi-id�n lis�ksi on niin Keski- ja Etel�-Amerikassa, Ven�j�ll�, Pohjanmerell� ja Norjanmerell� kuin Brasiliassa. T�m�nhetkisell� �ljyn tuottamisen m��r�ll� varannot voisivat riitt�� seuraavaksi 40 vuodeksi. Koko ajan my�s l�ydet��n uusia, joskin pieni�, esiintymi� erityisesti teknologian kehittyess�. Kun mukaan lasketaan �ljyhiekka ja �ljyliuskeet, nykyisell�kin �ljyn kuluttamisella �ljy� riitt�� seuraavaksi 200 vuodeksi.

Kuitenkin �ljyn kysynt� on kasvanut jatkuvasti, kun taas tuotantoa kuvaava k�yr� on laskenut. Teknologia on todella auttanut l�yt�m��n kiperimmiss�kin paikoissa sijaitsevia varantoja ja auttanut p��sem��n niihin k�siksi. Silti uusien esiintymi� on l�ydetty koko ajan v�hemm�n. Suurimmat ja helpoimmat �ljykent�t on jo otettu k�ytt��n, ja nyt �ljy� porataan pienilt� esiintymilt� kalliisti ja monimutkaisesti. Taloussanomien jutussa my�s �ljyalan keskusliiton asiantuntija my�nt��, ett� tuotanto n�ytt�� olevan k��ntym�ss� laskusuuntaan joillakin alueilla.

Vaikka maa�ljy ja siit� jalostetut polttoaineet ovat l�hes ylivertaisia energianl�hteit� moottoroiduissa ajoneuvoissa, eiv�t kulkupelit ole siit� t�ysin riippuvaisia. Jo pitk��n on puhuttu vaihtoehtoisista polttoaineista sek� moottoreista, vaikka varsinainen kannustin ei olisikaan joka kerta ollut �ljyn v�heneminen. Vaihtoehtoiset polttoaineet nimitt�in ovat esimerkiksi my�s v�hemm�n haitallisia ymp�rist�lle kuin maa�ljy sek� muut fossiiliset polttoaineet. Maailma ei siis ole menossa kohti �ljyntuotannon loppua ilman suunnitelma B:t�, vaikka t�ysin ongelmatonta ratkaisua meill� viel� ole.

Maa�ljyst� jalostettujen tuotteiden vaihtoehdoista puhuttaessa puhutaan bensiinin ja dieselin korvikkeista. Yksi dieselin korvaava aine voisi olla vaikkapa biodiesel. Miten sitten diesel voidaan korvata dieselill�, eli miksi vaihtoehtoisetkin polttoaineet ovat jossain m��rin "bensaa" ja "dieseli�"? Ajoneuvojenhan moottorit ovat enimm�kseen polttomoottoreita, eli ajoneuvon liikuttamiseen tarvittava energia muunnetaan polttoaineiden sis�lt�m�st� kemiallisesta energiasta. Tuo kemiallista energiaa sis�lt�v� polttoainehan voi olla muutakin kuin nimenomaan maa�ljyst� jalostettua ainetta. Toisaalta nykyiset nimenomaan maa�ljyst� jalostetulla bensiinill� ja dieselill� toimivat moottorit on kuitenkin kehitelty tarkalleen kyseisten aineiden muuntamiseen liike-energiaksi. Uudenlaisen "bensan" ja "dieselin" k�ytt�minen vaatii siis moottoreidenkin muokkaamista.

Toisaalta ajoneuvoja voidaan liikuttaa muillakin moottoreilla kuin polttomoottoreilla. Toisin sanoen liike-energiaa ei tuotettaisi kemiallista, vaan esimerkiksi s�hk�energiaa muuntamalla. S�hk�moottorit ovatkin yksi varteenotettava vaihtoehto pit�� ajoneuvot liikkeess� silloin, kun maa�ljy� ei pystyt� en�� k�ytt�m��n. S�hk�moottoreihin liittyy lis�ksi puhe vedyn k�ytt�misest� polttoaineena. Kaasumaisella vedyll� tuotettaisiin s�hk� s�hk�moottorin py�ritt�miseksi, eli varsinaisesti "vetymoottoria" ei ole olemassa. Vety on vain eritt�in ongelmallinen polttoaine pelk�st��n siksi, ett� se sis�lt�� yhdess� tilavuusyksik�ss� hyvin v�h�n energiaa. Toisin sanoen pitk�ll� ajomatkalla vetys�ili�n pit�isi olla todella suurikokoinen sek� painava – ja viel�p� usean sadan barin paineessa.

Korvaavia sovelluksia siis on, mutta ne vaativat viel� s��t�mist�. Yhteiskunnan toimimisen kannalta ei riit� viel� se, ett� henkil�autot saadaan toimimaan vaihtoehtoisilla menetelmill�. My�s tavara pit�� saada liikkumaan, ja sit� varten tarvitaan raskaita ajoneuvoja, lentokoneita, laivoja sek� junia.

Niin, viel�k� tankkaaminen tuntuu huolettomalta? ASPO Finlandin mukaan polttoaineiden hinta voi kasvaa kaksinkertaiseksi 2010-luvun loppuun menness�. Sinne on toki useita vuosia aikaa, mutta siin�kin ajassa Suomi ehtinee kuluttaa 69 642 000 000 litraa �ljy�. Ainakaan liikenteess� ei t�ll� hetkell� n�y muutosta vanhaan kaavaan, sill� niin vanhat kuin uudetkin autot py�riv�t p��asiassa polttomoottorilla. Asenteetkaan eiv�t ole paljon muuttuneet entisest�: joukkoliikenne on kankeaa ja kallista ja taloudellinen ajotyyli vain matkaa hidastava tekij�.

Poliittiset p��tt�j�t ovat aika luottavaisia �ljyn riitt�vyydest�, koska esimerkiksi EU:n p��st�tavotteiden takaraja on kymmenien vuosien p��ss�. Suomessakaan maa�ljyst� jalostettujen polttoaineiden korvikkeilla toimivia autoja ei ole pakko olla ennen vuotta 2050 – jos edes ministeri�n ty�ryhm�n ehdotus tulee jollain tapaa virallisesti voimaan. Onko kuitenkaan kukaan varma maailman k�ytett�viss� olevien �ljyvarojen m��r�st�? Ja ent� jos �ljyvarannot omistavat valtiot p��tt�v�tkin ryhty� poliittiseen peliin? Monet yhteiskunnat, Suomi mukaan lukien, ovat riippuvaisia t�llaisista valtioista. Meid�n yhteiskuntaamme py�ritt�v�st� energiastahan nelj�sosa on per�isin �ljyst�, mutta maamme liikenne toimii l�hes kokonaan maa�ljyll�.

Viel� t�n��n pankkitili kest�� tankkausk�ynnin, ja matka p��see jatkumaan. Mutta voi pojat, huomenna tilanne voi olla toinen.

Tekstiss� k�ytetyt l�hteet
http://www.taloussanomat.fi/auto-vihertyy/2011/04/05/milloin-oljy-loppuu/20114627/286

Kommentointi

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus