Olemme taas saavuttaneet jokavuotisten rengaskuumotusten syysosan, ja ensimmäiset lehtijutut aiheista Talvi yllätti autoilijat, Milloin saa laittaa talvirenkaat? sekä Kitkat vai nastat? ovat ilmestyneet. Itse otan ihan kevein mielin kitkarenkaiden, aina tarvittaessa saatavilla olevan nelivedon sekä ennakoimisen kanssa.
Tarjoan kuitenkin perustiedot auton pyöristä ennen kaikkea tsekkausta varten: itse esimerkiksi joudun jatkuvasti kaivamaan tiedon siitä, milloin on pakko käyttää talvirenkaita, milloin saa olla nastat ja miten renkaiden kokomerkintä menikään. Nyt tämän tiedon voi tulla tarkistamaan tästä blogijutusta.
Pyörä, rengas ja vanne
Pyörä- ja rengas-sana eivät tarkoita samaa asiaa, vaikka tällainen ajatus voikin olla arkisen puheen perustana. Pyörän on tarkoitus olla se osa, jonka kautta ajoneuvo on kosketuksissa tiehen. Tällaisen roolin takia pyörään kohdistuu myös merkittäviä vaatimuksia: sen on oltava turvallinen monenlaisella pinnalla, mutta siitä huolimatta pyörän ei pitäisi kuitenkaan tehdä ajamisesta huteraa, äänekästä, raskasta tai muuten ikävää.
Auton historian alkuvaiheessa pyörät saattoivat olla puisia, jolloin itse pyörän tarkoitus täyttyi mutta tuskin ajomukavuus oli huippua. Pyörä onkin nykyaikana muutamasta osasta rakentuva kokonaisuus, koska vain tällöin se voi olla turvallinen ja mukava sekä lisäksi pitkäikäinen ja edullinen.
Pyörän osat ovat vanne ja rengas. Rengas asennetaan vanteen ympärille, ja vanne kiinnitetään ajoneuvoon. Vanne valmistetaan teräksestä tai kevytmetalleista, kun taas rengas valmistetaan luonnonkumin ja erilaisten kemikaalien sekoituksesta. Tämän ansiosta rengas muovautuu hyvin tiessä oleviin epätasaisuuksiin ja tarrautuu tien pintaan. Lisäksi materiaali pitää hyvin ilman sisällään.
Pääuran syvyys ja talvirengas
Renkaan pääuran syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Tämä koskee autoja, autoon kytkettäviä perävaunuja sekä sellaisia hinattavia laitteita, joiden suurin sallittu nopeus on yli 40 km/t. Pääura sijaitsee renkaan pinnan keskiosassa(16 § 1).
Mikäli renkaan pääuran syvyys on enää hieman yli 1,6 millimetriä, sakot voi vielä välttää mutta rengas ei pidä märällä hyvin. Lähes sileä rengas ei siirrä vettä renkaan ja tien välistä, jolloin rengas voi jäädä ohuen vesikerroksen päälle. Vesiliirron riskin minimoimiseksi pääuran syvyyden on oltava vähintään 4–5 millimetriä(Trafi.fi).
Talvirengas on sellainen rengas, jonka kulutuspinnan uran syvyys on vähintään 3 millimetriä ja jossa on merkintä M + S(Trafi.fi).Merkintä tulee sanoista mud ja snow. Talvirengas on pehmeä ja mahdollisimman joustava. Siinä on runsaasti uria ja sen paloissa on paljon lamelleja.(turvallisetrenkaat.fi)
Talvirengas voi olla kitkarengas tai nastarengas. Kitkarengas-sana on vain nastattoman talvirenkaan nimitys(Trafi.fi), ja selkeintä olisi puhua vain nastattomasta talvirenkaasta ja nastarenkaasta. Joka tapauksessa nastarenkaaseen on upotettu pieniä metallisia nastoja. Laki rajoittaa nastojen määrää, ja väärä nastojen määrä voi johtaa katsastuksessa hylkäämiseen.
Velvollisuus käyttää talvi- tai nastarenkaita
Talvirenkaita on pakko käyttää henkilöautoissa ja pakettiautoissa sekä kokonaismassaltaan enintään 3 500 kilon erikoisajoneuvoissa joulukuun 1. päivästä helmikuun viimeiseen päivään. Lisäksi talvirenkaita on samana aikana käytettävä O2-luokan perävaunuissa(16 § 1).
Laki mainitsee vain henkilö- ja pakettiautot sekä tietynlaiset erikoisajoneuvot ja perävaunut. Näinpä kuorma- ja linja-autoissa saa olla läpi talven renkaat, joiden pääuran syvyys on vähintään vain 1,6 millimetriä. Sama koskee kuorma-autoihin pääasiassa kytkettäviä perävaunuja eli O3- ja O4-luokan perävaunuja.
Jos ajoneuvon jollakin akselilla on paripyörät, kummankin puolen renkaista vain toisen tarvitsee olla talvirengas. Talvirenkaita ei tarvitse käyttää lainkaan korkeintaan 20 kilometrin tilapäisissä siirroissa, jotka liittyvät ajoneuvon valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen. Talvirenkaat eivät myöskään ole pakolliset museoajoneuvoissa eikä siinä tapauksessa, että autoon tai perävaunuun ei saa talvirenkaita.(16 § 2)
Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään. Mikäli toista pääsiäispäivää seuraava maanantai on myöhemmin kuin maaliskuun 31. päivä, saa nastarenkaita käyttää kyseiseen maanantaihin asti.
Nastarenkaita saa käyttää muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttävät.(17 § 1) Olosuhteet voivat vaatia nastarenkaita jo lokakuun alkupuoliskolla (Hs.fi).
Jos henkilö- tai pakettiautossa, erikoisajoneuvossa tai O1- tai O2-luokan perävaunussa käytetään nastarenkaita, on nastarenkaat oltava kaikissa pyörissä. Tämä ei kuitenkaan koske paripyörien toista pyörää.(17 § 3) Jos O2-luokan perävaunun vetoautossa käytetään nastarenkaita, myös perävaunun pyörissä on oltava nastarenkaat.(17 § 2)
Vanne
Autoissa käytetään teräsvanteita, eli ”peltivanteita”, mutta myös kevytmetalleista valmistettuja vanteita. Yleisimmin kevytmetallivanteet valmistetaan alumiinista, ja niitä kutsutaan siksi alumiinivanteiksi. Moottoripyörissä ja tyylitellyissä autoissakin käytetään puolavanteita, joissa ulkokehän ja navan välillä on teräksisiä puolia. Joissakin kuorma-autoissa voi törmätä Trilex-vanteisiin, jotka eivät ole eheää valua vaan koostuvat muutamasta palasta.
Vanteisiin liittyvä tärkeä käsite on pulttijako, ja myös offset-sanaan voi törmätä.
Jos offsetia muuttaa, vastakkaisilla puolilla olevien pyörien keskilinjojen välinen etäisyys muuttuu. Tätä etäisyyttä kutsutaan raideväliksi. Raideväli saa muuttua enintään 30 millimetriä alkuperäisestä, ellei auton valmistaja muuta ilmoita(10 § 1)
Pyörän koko
Renkaan koko
Renkaan kokoa ilmaisevasta merkinnästä saa sekä suoraan että pienin laskutoimituksin selville pyörän mittoja. Merkintä on muotoa 215/70 R 16 T, ja sen löytää renkaan kyljestä. Merkinnässä olevilla kirjaimilla ei tässä yhteydessä ole niinkään merkitystä, mutta avataanpa numeroita:
Ensimmäinen luku siis ilmaisee renkaan leveyden millimetreissä. Tämä on hyvin yksinkertaista. Sen sijaan kauttaviivan jälkeen oleva luku ei olekaan mitta vaan prosenttiluku. Kyseinen luku ilmaisee renkaan profiilisuhteen eli renkaan korkeuden suhteen renkaan leveyteen. Korkeus ei tarkoita koko pyörän halkaisijaa, vaan kumisen osan kyljen korkeutta. Prosenttiluku saadaan vertaamalla kyljen korkeutta renkaan leveyteen. Toisin sanoen kyljen korkeus saadaan kertomalla leveys profiilisuhteen sadasosalla.
Vanteen halkaisijakin on varsin yksinkertainen luku. Sitä voi pitää vanteiden hankkimista ohjaavana arvona: esimerkiksi renkaassa oleva vanteen halkaisija 16 tarkoittaa, että rengasliikkeestä pitää renkaan sisään kysyä 16-tuumaisia vanteita.
Mutta miten renkaita pitäisi oikeastaan vertailla? Jos haluan autooni isommat renkaat, vaihdanko halkaisijaltaan isompiin vanteisiin vai korkeimpiin renkaisiin? Tarkoittaako isompi luku kauttaviivan jälkeen aina korkeampaa rengasta?
Ensimmäiseksi pitää päättää, haluaako kasvattaa renkaan vai vanteen kokoa. Tähän valintaan taas vaikuttaa auton tyyppi. Maastoautoissa vanne ei useinkaan ole suuri, mutta sen ympärillä on sitäkin paksumpi kumikerros. Urheiluautoissa tilanne on taas päinvastainen. Tavallisissa henkilöautoissa ollaan jossakin siinä välillä.
Otetaan esimerkiksi maastoauton omistaja, joka haluaa muhkeammat pyörät ajokkiinsa. Hänellä on 16-tuumaiset vanteet ja niiden ympärillä 215 milliä leveät renkaat. Renkaiden profiilisuhde on 70. Maasturin renkaan puolikas näyttää siis tältä:
Omistaja päättää pitäytyä samoissa vanteissa, mutta hän katselee 315 millimetriä leveää rengasta. Kyseisen renkaan profiilisuhdekin on sama 70. Verrataanpa maasturin nykyisen ja omistajan katseleman renkaan puolikasta:
Jos maasturin omistaja siis pitää vanteen halkaisijan ja profiilisuhteen samana ja vertailee vain renkaan leveyttä, sekä renkaan leveys että halkaisija kasvavat. Omistaja kuitenkin huomaa, että 315 milliä leveä pyörä ei mahtuisi kääntymään auton korin sisällä. Siksi hän haluaa kasvattaa vain renkaan korkeutta. Tällöin hänen on pidettävä vanteen halkaisija sekä renkaan leveys samana mutta haettava suurempaa profiilisuhdetta. Omistaja löytää 215 milliä leveän renkaan, jonka profiilisuhde on jo 85 prosenttia.
Renkaiden vertaileminen ei siis olekaan niin suoraviivaista. Yleensä rengasliikkeet jaottelevat renkaat ensin vanteen koon mukaan. Näinpä ostaja ohjataan valitsemaan ensin vanteen halkaisija ja sen jälkeen miettimään parasta leveyttä. Sen jälkeen profiilisuhde määrittelee renkaan korkeuden: mitä suurempi profiilisuhde on, sitä paksumpi kerros kumia vanteen ympärille tulee.
Renkaan muhkeuttamisen hauskuus voi loppua lyhyeen, sillä laki rajoittaa renkaan ja vanteen koon muuttamista. Lain määräykset voi oikeastaan esittää niin, että rengas ei missään asennossa saa osua mihinkään auton muuhun osaan. Sen päälle laki määrää varmuuden vuoksi, kuinka paljon tiettyjä mittoja saa korkeintaan muuttaa.
Esimerkiksi renkaasta 205/70 R 14 ei saa vaihtaa renkaaseen 315/70 R 14. Renkaasta 205/65 R 15 renkaaseen 205/60 R 17 vaihtaminen taas vaatii muutoskatsastuksen.
