Julkaistu 4.hein�kuuta 2012.
Viime viikonloppu vier�hti muuttohommissa, sill� vaihdoin Jyv�skyl�n Kortepohjan johonkin aivan toiseen kaupunginosaan. Syin� oli normaalin vaihtelunkaipuun lis�ksi palveluiden l�helle p��seminen sek� liikenneyhteyksien laatu. Kun ihmisen tarvitsee joka arkip�iv� ajaa t�ihin ja sielt� takaisin, arvostaa varsinkin paluumatkan osalta edes kohtalaisen toimivaa liikenneyhteytt�. Sepp�l�nkankaalta Kortepohjaan p��see j�rkev�sti vain Rajakatua, ja uuvuttavan ty�p�iv�n j�lkeen se ei ainakaan saanut hyppim��n riemusta.
Kerkesin kohdata Rajakadun molempiin suuntiin, kes�ll� ja talvella, aamun hiljaisuudessa ja iltap�iv�n ruuhkassa. Meist� ei tullut yst�vi�. Mit� enemm�n Rajakatua k�ytin, sit� enemm�n opin tuntemaan sen pienimm�tkin oikut. Ja mit� enemm�n opin tuntemaan niit� oikkuja, sit� enemm�n �rtymyst� Rajakatu minussa aiheutti.
Raja-aikaa uhmatenLiikennevalo-ohjaus ei ole paras ratkaisu vilkkaissa risteyksiss�, mutta ohjauksen laatuun voidaan vaikuttaa erilaisin s��d�in. Rajakadun valo-ohjauksessa ongelma on se, ett� katuosuudella ei toteudu vihre� aalto mutta ohjaus ei my�sk��n riitt�v�sti sopeudu liikennetilanteeseen. T�m� n�kyy esimerkiksi Lohikosken suunnasta ajettaessa siin�, ett� Tapionkadun risteyksess� koittaa tietyn ajan kuluttua punaisen valon aika, ja monen Nelostien risteyssillalta asti vihre�ss� aallossa tulleen matka tyss�� siihen. Punaisesta valosta huolimatta Tapionkadulta ei v�ltt�m�tt� ole tulossa yht��n ajoneuvoa eik� jalankulkijoita ole ylitt�m�ss� suojatiet�. Tapionkadun valoihin pys�htyv� joutuu lis�ksi yleens� pys�htym��n Sep�nkadun valoihin, koska n�iden risteyksien vihre�n valon ajat ovat osittain p��llekk�iset.
Joku autoilija oli j�tt�nyt kaupungin kysymyspalstalle viestin, ett� h�nen tutkimustensa mukaan ajamalla nopeutta 75 km/t kerke�� kaikista Rajakadun valoista vihreill�. Kielt�m�tt� esimerkiksi jos l�htee Keskikadulta vihre�n valon vaihtuessa liikkeelle ja l�hestyy sallittua 40:n vauhtia Sep�nkadun risteyst�, kerke�� noin 200 metrin p��ss� n�hd� valojen vaihtuvan Sep�nkadun risteyksess� punaisiksi. Samoin Puistokadun risteyksest� on syyt� kiirehti� Tapionkatua kohti, jotta kerke�� risteyksest� l�pi vihre�n valon palamisjakson aikana.
Kaupunki perustelee vihre�n aallon puuttumista sill�, ett� Puistokadun ja Keskikadun v�lisell� osuudella on liikaa hajontaa. Esimerkiksi suojateiden runsas m��r� tarkoittaa sit�, ett� ajoneuvojonot pys�htelev�t todenn�k�isesti kuitenkin niin usein, ett� vihre�n aallon seuraavasta "etapista" my�h�stytt�isiin. Toisaalta tahto pysy� aallossa v�hent�isi haluja v�ist�� suojatielle astuvaa kevytt� liikennett�. Selityst� ei kuitenkaan ole saatu sille, miksi Tapionkadun ja Sep�nkadun risteyksen valot vaihtuvat tietyin aikav�lein eiv�tk� vain silloin, kun liikennetilanne vaatii v�lit�nt� vihre��.
Rajakadulla liikennevalot ovat y�aikaan pois k�yt�st� lukuun ottamatta Puistokadun risteyst�. Aamulla ennen kuin valo-ohjaus kytkeytyy p��lle noin puoli kuuden aikaan on Rajakatu jo siedett�v�. Siksi usein matka t�ihin sujui leppoisasti, mutta iltap�iv�n siirtym� kotiin oli aina puuduttavaa.
Risteys kuin rajatapausSep�nkatua pitkin p��see keskustaan sek� Viitaniemeen. Tultaessa Lohikosken suunnasta keskustaan p�in p��see k��ntym�ll� vasempaan. Vasempaan k��ntyville ei ole nuolivaloa, joten risteyksess� v�istet��n normaaliin tapaan suoraan ajavia. K��nn�s kuuluu monen linja-auton reittiin, eik� onnikoiden aikataulut ole yleens� kaikkein joustavimmat. Pieneksi helpotukseksi Viitaniemest� tuleville vaihtuu punainen valo noin yhdeks�n sekuntia ennen toista suuntaa, mutta vanhoilla vihreill� tulevat pilaavat hy�dyn suurimmaksi osaksi.
Lis�ksi Viitaniemeen p�in menev� Sep�nkatu painuu v�litt�m�sti risteysalueen j�lkeen alasp�in. Viitaniemest� tulevien pys�tyskohta, joka on viel�p� suojatie, sijaitsee painauman j�lkeen. N�in ollen punaisissa odottavat ajoneuvot ovat v�h�n kuin asemiin painautuneina ja saattavat olla vaikeita havaita vastakkaisesta suunnasta. My�s suojatie on v�h�n kyseenalaisessa paikassa. Siin� itse asiassa tapahtui alkukes�st� k��ntyv�n henkil�auton ja polkupy�r�ilij�n v�linen kolari.
Kaistoja rajoitetustiKoko Nisulankadun ja Puistokadun v�li on yksikaistaista. Lohikoskelta p�in tultaessa vasemmanpuoleinen kaista p��ttyy k��nn�kseen vasempaan Puistokadulle. Ajettaessa Viitaniemen suunnasta toinen kaista alkaa Puistokadun risteyksen kohdalla, ja yleens� siin� kohdin autovirta purkautuu aivan kuin tukkeutunut vesiputki.
Lis�kaistojen rakentaminen auttaisi ainakin ryhmittyjien aiheuttamiin tukoksiin ja v�hent�isi jonoja. Toisaalta valo-ohjaamattomista suojateist� tulisi vaarallisia ja pihaliittymist� k��ntymisest� vasempaan ehk� jopa vaikeampaa. Lis�kaistat olisi saatava ensisijaisesti Puistokadun ja Sep�nkadun v�liselle etapille. Kaistat mit� ilmeisimmin kuitenkin tiet�isiv�t lehmuskaistaleen ja toisen kevyen liikenteen v�yl�n uhraamista autojen valtakunnalle.
Siedett�vyyden rajoillaRajakadun varrella asuminen ei varmaan silloin tunnu hauskalta, kun pihasta pit�isi p��st� k��ntym��n vasempaan vilkkaina vuorokauden aikoina. Kadun varrella on kymmenkunta pihaliittym��, jotka eiv�t ole valo-ohjauksen piiriss�. Yleens� yhden suunnan liikenteen pys�htyess� punaisiin toisesta suunnasta tulee jatkuvaa sy�tt��. Lis�ksi kadun varrella on muutama yleisen kadun risteyskin, joita ei ohjata liikennevaloin.
Pihoihin tai sivukaduille k��ntyj�t monesti katkaisevat liikenteen, jos ryhmittyminen on niin ja n�in. Varsinkin Pitk�kadun risteyst� edelt�v� keskisaareke pilaa monen ryhmittymisen, koska kuljettajat eiv�t "nuole" keskisaarekkeen ja keskiviivan reunaa vaan t�kk��v�t auton kaistalle vinottain. Puistokadun ja Tapionkadun v�lisell� osuudella k��ntyv�t eiv�t yleens� katkaise liikennett�, koska ajorata on leve� ja j�rkev�t autoilijat ryhmittyv�t v�hint��n niin, ett� renkaan reuna ja keskiviivan reuna osuvat toisiinsa. Joka tapauksessa jokainen pys�htyminen �rsytt�� nykyp�iv�n suoritusautoilijaa sen verran, ett� rohkeimmat ohittavat kanttikiven kautta.
Lis�ksi Rajakadulla on kolme valo-ohjauksen ulkopuolella olevaa suojatiet�, joista varsinkin Pitk�kadun risteyksen kohdalla olevat esiintym�t ovat kovassa k�yt�ss�. Niiden kohdalla my�s laitetaan kuljettajien herrasmiestaidot koetukselle, sill� osa katsoo parhaaksi antaa tiet� jalankulkijalle, osa ei. Tvallisesta poikkevan vaarallisia suojatiet tuskin kuitenkaan ovat.
Rajalliset mahdollisuudetJyv�skyl�n kaupungin liikennesuunnittelijat ovat tunnustaneet Rajakadun ongelmallisuuden. Kyseess� on t�rke� v�yl�, joka v�litt�� liikennett� keskustan ohi kaupungin yhdelt� puolelta toiselle. Pahin osuus sijoittuu Keskikadun risteyksen ja Puistokadun risteyksen v�liin, mutta monen autoilijan matka ulottuu esimerkiksi Nelostien risteyssillalle tai siit�kin pidemm�lle aina Laukaantielle asti. Muutaman vuoden takaisten laskelmien mukaan v�lill� Keskikadun risteys – Puistokadun risteys kulkee 13 000–19 000 ajoneuvoa. Puistokadun risteyksen ja risteyssillan v�lill� ajoneuvom��r�t py�riv�t pahimmillaan 27 000:n ymp�rill�.
Rajakadun sijainti ei ole paras mahdollinen kadun parantamisen kannalta. Tilanne on v�h�n sama kuin monissa muissa paikoissa Jyv�skyl�ss�: t�rkeit� v�yli� on n�ht�v�sti rakennettu – tai v�ylien ymp�rille on my�hemmin rakennettu muuta – sellaisiin paikkoihin, ett� v�ylien parantamisesta on tehty l�hes mahdotonta. Rajakatua rajoittaa toisella puolella asuinrakennukset ja toisella oppilaitos sek� muun muassa ortodoksinen kirkko. Toisaalta yksi vaihtoehto on tehd� kokonaan korvaava v�yl� muualle niin kuin vaikka jokin keh�tie.
Rauha RajakadullaItse j�t�n nyt siis hyv�stit Rajakadulle. En lopeta sill� kulkemista tietenk��n kokonaan, mutta jokap�iv�inen k�ytt� j�� taakse.
Niin kuin moni asia liikenteess�, my�s Rajakatu toisaalta her�tt�� mielenkiintoni. Rajakatu on isohko v�yl�, ja isohkoilla v�ylill� on toinen puoli. Hieman ennen muuttoa, juhannuksen tienoilla, l�hdin kameran kanssa tekem��n videota vanhasta vihollisestani. Lopputuloksessa esiintyy Rajakatu ilman melua, jonoja, vilin��. Katu on hiljainen, autio, l�hes aavemainen. Sellaisena se on kokemisen arvoinen.
Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus