Julkaistu 18. elokuuta 2012.
Jyv�skyl�n Lutakossa avattiin viime viikolla maanalainen pys�k�intitalo. Samalla Satamakadun tunneli aukesi l�hes kokonaan liikenteen k�ytt��n, kun se aiemmin oli milloin milt�kin kohdalta suljettu. Joitakin viimeistelyt�it� on viel� tekem�tt�, mutta p��asiallisesti erikoinen katuratkaisu alkaa olla lopullisessa muodossaan.
Nimitysten kirjoaSatamakatuun tehty� muutosta on kuullut nimitett�v�n niin kanneksi, tunneliksi kuin sillaksi puhumattakaan sananiekkojen n�pp�rist� muunnelmista. Jyv�skyl�n kaupungin selostuksissa rakennelma on varsinkin kevyen liikenteen n�k�kulmasta kansi ja autoliikenteen n�k�kulmasta tunneli. Rakenteellisesti kokonaisuus on kaukalo, koska Satamakatua reunustaa kaksi sein�m��. T�ll� sivustolla k�yt�ss� on nimitys Lutakon kansi.
Kaukalo Rantav�yl�lt� katsottuna. Kuinkahan pian graffititaiteilijat l�yt�v�t laajan valkoisen sein�n?
TaustojaT�ll� hetkell� Lutakko on yksi niist� kaupunginosista, joissa rakennetaan voimakkaasti ja joiden vetovoimaisuuteen kaupunki haluaa panostaa. Se ei olekaan hassumpi valinta, sill� sijaitseehan Lutakko Jyv�sj�rven rannassa ja vilkkaan, paljon kaupungin ohi kulkevaa liikennett� palvelevan valtatien varressa. Lis�ksi Lutakko on perinteinen paikka Neste Oil Rallyn oheistapahtumille, ja siell� sijaitsee messukeskus Paviljonki. Aivan �skett�in Paviljongin viereen avattiin hotelli, ja jo joitakin vuosia n�k�tt�neen Innova I:n viereen nousee jokunen lis�-Innova sek� lis�� kerrostaloja. Yksi suosittu kohde on my�s satama j�rvin�kymineen, ravintolalaivoineen sek� kahviloineen. Vanha, Jyv�sj�rve� t�ytt�m�ll� laajennettu maa-alue alkaa t�ytty� niin maan p��lt� kuin taiv... sis�lt�. Kaupungin ilo ruumiillistui kaupunginjohtajaan sanomassa lehtihaastattelussa kutakuinkin, ett� "tuntuu, kuin aurinko paistaisi Jyv�skyl�lle".
Katseet k��ntyiv�t kuitenkin nopeasti rannan tuntumassa kulkevaan Satamakatuun. Vuorokautinen autom��r� on siin� ollut 16 000–18 000, joten mist��n kintaalla viitattavasta kujasta siin� ei ole kyse. Katu sattuu sijaitsemaan kahden ensisijaisesti kevyelle liikenteelle suunnatun alueen, sataman ja Lutakonaukion, v�liss�. Satama soveltuu niin rauhalliseen k�si k�dess� -k�velyyn kuin reippaaseen ulkoiluun. Lutakonaukiolla taas saa hoiperella hiprakassa messuviikonloppuna ja polkaista ty�matkan Innovaan. Jos siin� v�liss� on hyvin vilkas autotie, k�rsisi jalan liikkuvien vieraiden viihtyvyys rutkasti.
Juuri t�t� haettiin: l�hes silminkantamatonta aukeaa.
Viel� v�h�n aikaa sittenh�n Satamakatu ylitettiin aivan tavallisia suojateit� pitkin. Kun sataman alueen kehitt�mist� suunniteltiin, unohdettiin valo-ohjatut suojatiet. Parhaaksi katsottiin se tilanne, ett� autoliikenne ja kevyt liikenne eiv�t yksinkertaisesti k�y edes l�hell� toisiaan. Onhan se pomminvarmasti turvallista kevyen liikenteen kannalta, kun se ylitt�� autoliikenteen kuin haita t�ynn� olevan altaan. Lutakon suuren aukion yl�puolelle ei kuitenkaan haluttu nostaa mit��n muuta kuin kerrostaloja, joten autoliikenne p��tettiin painaa alas. N�in kokonaisuus on jalankulkijoiden kannalta suuri taso, jossa ei ole nousuja eik� laskuja.
Rakentamisen vaiheitaSatamakatua alettiin rempata loppukes�st� 2011. Autoliikenne ohjattiin kiertotielle. Molempiin suuntiin kulki kaksi kaistaa, ja eri suuntien ajoradat oli erotettu toisistaan keskikaiteella. Tietynlainen tilanpuute paistoi kirkkaasti v�liaikaisissa j�rjestelyiss�: v�litt�m�sti Rantav�yl�n risteyksen j�lkeen kiertotie l�hti eritt�in jyrk�sti kaartamaan oikealle, ja kaarteet olivat muutenkin jyrkki�. Kummempia ulosajoja ei kuitenkaan tapahtunut. Kiertotie oli k�yt�ss� liki vuoden, ja Google Mapsinkin karttoihin kerkesi v�liaikainen Satamakadun alun mutka piirty�.
Kiertotiest� on viel�kin olemassa j��nteet.
Syksyst� kev��seen kantta rakennettiin kaikessa rauhassa aitojen takana, kunnes rallien l�hestyess� uudistetun Satamakadun piti alkaa jo pikku hiljaa valmistua. Rallivieraillehan ei sopisi esitell� keskener�ist� kantta eik� muutenkaan passittaa heit� hankalalle kiertotielle. Tunneliin p��si seikkailemaan kes�ll� porrastetusti: ensin avattiin satamasta Rantav�yl�� kohti kulkeva kaista, ja toiseen suuntaan kulkeva liikenne j�i nuolemaan n�ppej��n kiertotielle. V�h�n my�hemmin heid�tkin p��stettiin kirmaamaan kannen alle. Kaukalossa piti nimitt�in tehd� viel� viimeistelyt�it�, ja parkkihallikin oli viel� keskener�inen.
Kaukalo n�ytt�� t�lt� sataman suunnasta katsottuna. Vasemmanpuoleinen opastemerkki on v�h�n erikoinen, koska sen voi tulkita ohjaavan vain keskustan P-taloon. Totuushan nyt on tietysti se, ett� vasenta kaistaa p��see my�s Jyv�skyl�n keskustaan.
T�n� p�iv�n� tunneli n�ytt�� varsin valmiilta. Opasteet on asennettu kannen p��tyihin sek� sein��n, LED-liikennevalot pelitt�v�t ja taimet nousevat keskikaistaleissa. Jokin kumma per�k�rryviritys on j��nyt kai varastoon Rantav�yl�n suuntaan kulkevalle kaistalle, ja v�h�n puurouttaa liikennett�.
Satamakatu tuskin j�� kovin pitk�ksi aikaa rauhaan, sill� sen ja Rantav�yl�n risteys huolestuttaa liikennesuunnittelijoita. T�ll� hetkell� risteyst� ohjataan liikennevaloin, mik� ei koskaan ole taloudellinen, sujuva eik� turvallinenkaan ratkaisu. Risteyksen tuntumassa vaikuttaa sattuvan onnettomuuksia tuon tuosta. Suunnitelmissa olisi tehd� paikkaan eritasoristeys. Mit�s kuitenkaan teet, kun tilaa on niin kovin v�h�n. Villeimm�n ehdotuksen mukaan eritasoliittym� sijoittuisi osittain maan alle. Jyv�skyl� siis tulee olemaan kansien edell�k�vij�.
Satamakadun ja Rantav�yl�n risteys n�ytt�� viel� keskener�iselt�. Eik� rahat en�� riitt�neet haalistuneen taajamamerkin vaihtamiseen?
Kaukalon toimivuusKaukakon kohdalla Satamakatu on 2+2-kaistaista. Rantav�yl�n suunnasta tulevalle liikenteelle on parkkihalliin vasemmalle k��ntymist� varten tehty oma kaista, joka tuskin normaaleina aikoina p��see k�ym��n liian lyhyeksi. Satamakadun vasemmanpuoleinen kaista p��ttyy my�hemmin k��nn�kseen Schaumanin puistotielle, ja oikeaa pitkin p��see sillan kautta Kuokkalaan sek� satamaan. Kohti Rantav�yl�� ajaville taas P-taloon k��ntymist� varten ei ole erillist� kaistaa, ja k��nn�s halliin on varsin tiukan n�k�inen. Oikeanpuoleiselta kaistalta p��see k��ntym��n oikeaan Rantav�yl�lle, ja vasen kaista taas haarautuu kahdeksi vasempaan Rantav�yl�lle k��ntyv�ksi kaistaksi.
Ensi silm�yksell� Satamakatu n�ytt�� helposti ruuhkautuvalta kadulta. Esimerkiksi Rantav�yl�lle p��sy� odottavien autojen jono voisi ulottua P-talon risteykseen. Samoin Rantav�yl�lt� tulevat autot saattaisivat tukkia satamaa kohti menev�t kaistat pys�htyess��n P-talon risteyksess� punaisiin. T�m� on kuitenkin hyvin ep�todenn�k�ist�, koska liikennevalot reagoivat nopeasti liikennem��riin: jos parkkihallista on tulossa vain yksi auto, kest�� punainen valo alle 10 sekuntia. Siin� ajassa ei voi kaksi kaistaa 100 metrin matkalta noin vain t�ytty�.
Satamakatu on Rantav�yl�lt� aina Schaumanin puistotien risteykseen asti autojen valtakuntaa, sill� jalankulkijoilla ei ole alueelle mit��n asiaa. Periaatteessa koska Rantav�yl�ll� ei polkupy�rill� saa ajaa, innostuvat tuskin py�r�ilij�tk��n k�ytt�m��n Satamakatua. Nopeusrajoitus tulee olemaan 40 kilometri� tunnissa, ja pys�k�inti on kielletty kadun varressa.
Klonk-klonk. Klonk-klonk. Klonk-klonk.
Kaukalo vaatii varsin j�re�t tukirakenteet. Pit��h�n seinien kuitenkin kannatella maamassa. Toivottavasti Jyv�sj�rven vesi ei tule aiheuttamaan ongelmia kannen alla.
Pys�k�intitalon risteysYLE uutisoi P-talon aukeamisesta sin�ns� erikoisesti, ett� heid�n juttuunsa oli pyydetty Liikkuvan poliisin Veikko Stoltin mielipide Satamakadun uudesta olomuodosta. Stoltia arveluttaa tien jyrkkyys sen painuessa kannen alle: talven liukkailla voi olla per��najon vaaraa, jos paikalle kurvaa liian huolimattomasti. Stoltin n�kemykseen voi lis�t� senkin, ett� mit� raskaampi ajoneuvo on kyseess�, sit� suuremmat haasteet jyrkkyys tietysti muutenkin tuo. Ylikomisario kiinnitti huomiota my�s P-talon sis��nk�ynnin mataluuteen. Lipan korkeus on liikennemerkin mukaan 2,1 metri�, joten pakettiautoilijoiden kannattaa varmistua auton korkeudesta ihan mitalla mittaamalla. Toisaalta kyseess� on ihan tavanomainen pys�k�intihallin korkeus.
Satamakatu on etuajo-oikeutettu tie P-talon ajov�yl��n n�hden. Se on oleellinen tieto tietysti silloin, jos valo-ohjaus on pois k�yt�st�. P-talon ajov�yl�n yl�puolella katonrajassa on k�rkikolmiot, mutta ne eiv�t n�y Satamakadulle. Valveutunut tienk�ytt�j� tietysti tiet��, ett� pys�k�intialueelta tai muulta v�h�iselt� sivutielt� tuleva on v�ist�misvelvollinen ja ett� P-hallin ajov�yl� ylip��t��n on sivutie. Jos ajattelee asiaa aluetta huonosti tuntevan autoilijan kannalta, olisi hyvin Satamakadulle n�kyv� k�rkikolmio ainakin varman p��lle pelaamista. Kun kyseess� on valo-ohjattu risteys ja kaistaj�rjestelyt ovat mittavat, ei ihan jokaiselle v�ltt�m�tt� ole v�litt�m�sti selv��, ett� P-talon ajov�yl� on v�h�inen sivutie.
T�lt� n�ytt�� P-talon ajov�yl�. Nuolivalot takaavat vaivattoman poistumisen Satamakadulle. Olisiko kuitenkin ollut paikallaan antaa oikealle k��ntyville tietoa siit�, mihin kukin kaista johtaa?
Kansi kiinniLoppujen lopuksi Satamakadun j�rjestelyiss� ei ole muuta erikoista kuin ett� siihen tehty uusi risteys on alempana kuin loput kadusta. Tosin painauma on sijoitettu aika lyhyelle osuudelle muutenkin ahtaaseen ymp�rist��n, mist� on aiheutunut joitakin arveluttavia seurauksia. Muuten Jyv�skyl�� voi onnitella erikoisesta liikenteellisest� ideasta sek� sen toteuttamisesta onnistuneesti loppuun asti. Kaukalon ulkoinen ilme on tyylik�s ja v�rimaailmassa on mukavaa mustan ja valkoisen vaihtelua. Talvella Satamakadun muodot laitetaan tietysti testiin, ja viimeistenkin kes�lomien p��ttyess� n�hd��n kadun toimivuus ruuhkassa. Ei voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestyst� Lutakon kannelle.
Parkkitalokin on avaran ja valoisan tuntuinen sek� v�ritykselt��n tyylik�s.
Kannelta p��see P-taloon portaita pitkin, ja saahan sinne menn�, vaikka autoa ei parkissa olisikaan. Upouudesta parkkitalosta kannattaa nauttia viel�, kun siell� ei lemua eritteet ja seini� ei ole taiteiltu pilalle.
Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus
apks.fi Youtubessa
Tilaa RSS-sy�te