Blogi

Apks.fi:n Blogi on enemmän kuin vain kuvauksia viime aikojen tekemisistä. Se on vähän sisällöllisiä rajoituksia sisältävä palsta erilaisten tekstien satunnaiseen julkaisuun. Tekstien aiheet liittyvät pääasiassa tieliikenteeseen. Blogissa on ajottain myös Autoilun asialla -kirjoituksia, jotka tarjoavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi liikennesäännöistä tai tekniikasta, sekä Tarkasteluja, joissa kirjoittaja arvioi erilaisia autoilun kannalta hyödyllisiä tavaroita tai palveluita.

Kirjoittaja

Aki Pouta on liikkunut tien päällä vuodesta 2007. Hän on kiinnostunut liikenteen jokapäiväisistä ilmiöistä, ajoneuvojen tekniikasta ja liikenteen suunnittelusta. Hän työskentelee vakituisesti kuljetusalalla, ja tietämystä kiinnostuksen kohteista kertyykin arjessa tutkailemalla ja kokeilemalla – samoin kuin erilaisista tietolähteistä hankkimalla. Vapaa-ajallakin Aki Pouta viihtyy tieliikenteessä niin autolla kuin jalan. Arvomaailmaan kuuluu vastuullinen ajaminen, mikä tarkoittaa muun muassa liikennesääntöjen kunnioittamista.

Kurkistus kannen alle

Julkaistu 18. elokuuta 2012.

Jyväskylän Lutakossa avattiin viime viikolla maanalainen pysäköintitalo. Samalla Satamakadun tunneli aukesi lähes kokonaan liikenteen käyttöön, kun se aiemmin oli milloin miltäkin kohdalta suljettu. Joitakin viimeistelytöitä on vielä tekemättä, mutta pääasiallisesti erikoinen katuratkaisu alkaa olla lopullisessa muodossaan.

Nimitysten kirjoa

Satamakatuun tehtyä muutosta on kuullut nimitettävän niin kanneksi, tunneliksi kuin sillaksi puhumattakaan sananiekkojen näppäristä muunnelmista. Jyväskylän kaupungin selostuksissa rakennelma on varsinkin kevyen liikenteen näkökulmasta kansi ja autoliikenteen näkökulmasta tunneli. Rakenteellisesti kokonaisuus on kaukalo, koska Satamakatua reunustaa kaksi seinämää. Tällä sivustolla käytössä on nimitys Lutakon kansi.

Kaukalo Rantaväylältä katsottuna. Kuinkahan pian graffititaiteilijat löytävät laajan valkoisen seinän?

Taustoja

Tällä hetkellä Lutakko on yksi niistä kaupunginosista, joissa rakennetaan voimakkaasti ja joiden vetovoimaisuuteen kaupunki haluaa panostaa. Se ei olekaan hassumpi valinta, sillä sijaitseehan Lutakko Jyväsjärven rannassa ja vilkkaan, paljon kaupungin ohi kulkevaa liikennettä palvelevan valtatien varressa. Lisäksi Lutakko on perinteinen paikka Neste Oil Rallyn oheistapahtumille, ja siellä sijaitsee messukeskus Paviljonki. Aivan äskettäin Paviljongin viereen avattiin hotelli, ja jo joitakin vuosia nököttäneen Innova I:n viereen nousee jokunen lisä-Innova sekä lisää kerrostaloja. Yksi suosittu kohde on myös satama järvinäkymineen, ravintolalaivoineen sekä kahviloineen. Vanha, Jyväsjärveä täyttämällä laajennettu maa-alue alkaa täyttyä niin maan päältä kuin taiv... sisältä. Kaupungin ilo ruumiillistui kaupunginjohtajaan sanomassa lehtihaastattelussa kutakuinkin, että "tuntuu, kuin aurinko paistaisi Jyväskylälle".

Katseet kääntyivät kuitenkin nopeasti rannan tuntumassa kulkevaan Satamakatuun. Vuorokautinen automäärä on siinä ollut 16 000–18 000, joten mistään kintaalla viitattavasta kujasta siinä ei ole kyse. Katu sattuu sijaitsemaan kahden ensisijaisesti kevyelle liikenteelle suunnatun alueen, sataman ja Lutakonaukion, välissä. Satama soveltuu niin rauhalliseen käsi kädessä -kävelyyn kuin reippaaseen ulkoiluun. Lutakonaukiolla taas saa hoiperella hiprakassa messuviikonloppuna ja polkaista työmatkan Innovaan. Jos siinä välissä on hyvin vilkas autotie, kärsisi jalan liikkuvien vieraiden viihtyvyys rutkasti.

Juuri tätä haettiin: lähes silminkantamatonta aukeaa.

Vielä vähän aikaa sittenhän Satamakatu ylitettiin aivan tavallisia suojateitä pitkin. Kun sataman alueen kehittämistä suunniteltiin, unohdettiin valo-ohjatut suojatiet. Parhaaksi katsottiin se tilanne, että autoliikenne ja kevyt liikenne eivät yksinkertaisesti käy edes lähellä toisiaan. Onhan se pomminvarmasti turvallista kevyen liikenteen kannalta, kun se ylittää autoliikenteen kuin haita täynnä olevan altaan. Lutakon suuren aukion yläpuolelle ei kuitenkaan haluttu nostaa mitään muuta kuin kerrostaloja, joten autoliikenne päätettiin painaa alas. Näin kokonaisuus on jalankulkijoiden kannalta suuri taso, jossa ei ole nousuja eikä laskuja.

Rakentamisen vaiheita

Satamakatua alettiin rempata loppukesästä 2011. Autoliikenne ohjattiin kiertotielle. Molempiin suuntiin kulki kaksi kaistaa, ja eri suuntien ajoradat oli erotettu toisistaan keskikaiteella. Tietynlainen tilanpuute paistoi kirkkaasti väliaikaisissa järjestelyissä: välittömästi Rantaväylän risteyksen jälkeen kiertotie lähti erittäin jyrkästi kaartamaan oikealle, ja kaarteet olivat muutenkin jyrkkiä. Kummempia ulosajoja ei kuitenkaan tapahtunut. Kiertotie oli käytössä liki vuoden, ja Google Mapsinkin karttoihin kerkesi väliaikainen Satamakadun alun mutka piirtyä.

Kiertotiestä on vieläkin olemassa jäänteet.

Syksystä kevääseen kantta rakennettiin kaikessa rauhassa aitojen takana, kunnes rallien lähestyessä uudistetun Satamakadun piti alkaa jo pikku hiljaa valmistua. Rallivieraillehan ei sopisi esitellä keskeneräistä kantta eikä muutenkaan passittaa heitä hankalalle kiertotielle. Tunneliin pääsi seikkailemaan kesällä porrastetusti: ensin avattiin satamasta Rantaväylää kohti kulkeva kaista, ja toiseen suuntaan kulkeva liikenne jäi nuolemaan näppejään kiertotielle. Vähän myöhemmin heidätkin päästettiin kirmaamaan kannen alle. Kaukalossa piti nimittäin tehdä vielä viimeistelytöitä, ja parkkihallikin oli vielä keskeneräinen.

Kaukalo näyttää tältä sataman suunnasta katsottuna. Vasemmanpuoleinen opastemerkki on vähän erikoinen, koska sen voi tulkita ohjaavan vain keskustan P-taloon. Totuushan nyt on tietysti se, että vasenta kaistaa pääsee myös Jyväskylän keskustaan.

Tänä päivänä tunneli näyttää varsin valmiilta. Opasteet on asennettu kannen päätyihin sekä seinään, LED-liikennevalot pelittävät ja taimet nousevat keskikaistaleissa. Jokin kumma peräkärryviritys on jäänyt kai varastoon Rantaväylän suuntaan kulkevalle kaistalle, ja vähän puurouttaa liikennettä.

Satamakatu tuskin jää kovin pitkäksi aikaa rauhaan, sillä sen ja Rantaväylän risteys huolestuttaa liikennesuunnittelijoita. Tällä hetkellä risteystä ohjataan liikennevaloin, mikä ei koskaan ole taloudellinen, sujuva eikä turvallinenkaan ratkaisu. Risteyksen tuntumassa vaikuttaa sattuvan onnettomuuksia tuon tuosta. Suunnitelmissa olisi tehdä paikkaan eritasoristeys. Mitäs kuitenkaan teet, kun tilaa on niin kovin vähän. Villeimmän ehdotuksen mukaan eritasoliittymä sijoittuisi osittain maan alle. Jyväskylä siis tulee olemaan kansien edelläkävijä.

Satamakadun ja Rantaväylän risteys näyttää vielä keskeneräiseltä. Eikö rahat enää riittäneet haalistuneen taajamamerkin vaihtamiseen?

Kaukalon toimivuus

Kaukakon kohdalla Satamakatu on 2+2-kaistaista. Rantaväylän suunnasta tulevalle liikenteelle on parkkihalliin vasemmalle kääntymistä varten tehty oma kaista, joka tuskin normaaleina aikoina pääsee käymään liian lyhyeksi. Satamakadun vasemmanpuoleinen kaista päättyy myöhemmin käännökseen Schaumanin puistotielle, ja oikeaa pitkin pääsee sillan kautta Kuokkalaan sekä satamaan. Kohti Rantaväylää ajaville taas P-taloon kääntymistä varten ei ole erillistä kaistaa, ja käännös halliin on varsin tiukan näköinen. Oikeanpuoleiselta kaistalta pääsee kääntymään oikeaan Rantaväylälle, ja vasen kaista taas haarautuu kahdeksi vasempaan Rantaväylälle kääntyväksi kaistaksi.

Ensi silmäyksellä Satamakatu näyttää helposti ruuhkautuvalta kadulta. Esimerkiksi Rantaväylälle pääsyä odottavien autojen jono voisi ulottua P-talon risteykseen. Samoin Rantaväylältä tulevat autot saattaisivat tukkia satamaa kohti menevät kaistat pysähtyessään P-talon risteyksessä punaisiin. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, koska liikennevalot reagoivat nopeasti liikennemääriin: jos parkkihallista on tulossa vain yksi auto, kestää punainen valo alle 10 sekuntia. Siinä ajassa ei voi kaksi kaistaa 100 metrin matkalta noin vain täyttyä.

Satamakatu on Rantaväylältä aina Schaumanin puistotien risteykseen asti autojen valtakuntaa, sillä jalankulkijoilla ei ole alueelle mitään asiaa. Periaatteessa koska Rantaväylällä ei polkupyörillä saa ajaa, innostuvat tuskin pyöräilijätkään käyttämään Satamakatua. Nopeusrajoitus tulee olemaan 40 kilometriä tunnissa, ja pysäköinti on kielletty kadun varressa.

Klonk-klonk. Klonk-klonk. Klonk-klonk.

Kaukalo vaatii varsin järeät tukirakenteet. Pitäähän seinien kuitenkin kannatella maamassa. Toivottavasti Jyväsjärven vesi ei tule aiheuttamaan ongelmia kannen alla.

Pysäköintitalon risteys

YLE uutisoi P-talon aukeamisesta sinänsä erikoisesti, että heidän juttuunsa oli pyydetty Liikkuvan poliisin Veikko Stoltin mielipide Satamakadun uudesta olomuodosta. Stoltia arveluttaa tien jyrkkyys sen painuessa kannen alle: talven liukkailla voi olla peräänajon vaaraa, jos paikalle kurvaa liian huolimattomasti. Stoltin näkemykseen voi lisätä senkin, että mitä raskaampi ajoneuvo on kyseessä, sitä suuremmat haasteet jyrkkyys tietysti muutenkin tuo. Ylikomisario kiinnitti huomiota myös P-talon sisäänkäynnin mataluuteen. Lipan korkeus on liikennemerkin mukaan 2,1 metriä, joten pakettiautoilijoiden kannattaa varmistua auton korkeudesta ihan mitalla mittaamalla. Toisaalta kyseessä on ihan tavanomainen pysäköintihallin korkeus.

Satamakatu on etuajo-oikeutettu tie P-talon ajoväylään nähden. Se on oleellinen tieto tietysti silloin, jos valo-ohjaus on pois käytöstä. P-talon ajoväylän yläpuolella katonrajassa on kärkikolmiot, mutta ne eivät näy Satamakadulle. Valveutunut tienkäyttäjä tietysti tietää, että pysäköintialueelta tai muulta vähäiseltä sivutieltä tuleva on väistämisvelvollinen ja että P-hallin ajoväylä ylipäätään on sivutie. Jos ajattelee asiaa aluetta huonosti tuntevan autoilijan kannalta, olisi hyvin Satamakadulle näkyvä kärkikolmio ainakin varman päälle pelaamista. Kun kyseessä on valo-ohjattu risteys ja kaistajärjestelyt ovat mittavat, ei ihan jokaiselle välttämättä ole välittömästi selvää, että P-talon ajoväylä on vähäinen sivutie.

Tältä näyttää P-talon ajoväylä. Nuolivalot takaavat vaivattoman poistumisen Satamakadulle. Olisiko kuitenkin ollut paikallaan antaa oikealle kääntyville tietoa siitä, mihin kukin kaista johtaa?

Kansi kiinni

Loppujen lopuksi Satamakadun järjestelyissä ei ole muuta erikoista kuin että siihen tehty uusi risteys on alempana kuin loput kadusta. Tosin painauma on sijoitettu aika lyhyelle osuudelle muutenkin ahtaaseen ympäristöön, mistä on aiheutunut joitakin arveluttavia seurauksia. Muuten Jyväskylää voi onnitella erikoisesta liikenteellisestä ideasta sekä sen toteuttamisesta onnistuneesti loppuun asti. Kaukalon ulkoinen ilme on tyylikäs ja värimaailmassa on mukavaa mustan ja valkoisen vaihtelua. Talvella Satamakadun muodot laitetaan tietysti testiin, ja viimeistenkin kesälomien päättyessä nähdään kadun toimivuus ruuhkassa. Ei voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestystä Lutakon kannelle.

Parkkitalokin on avaran ja valoisan tuntuinen sekä väritykseltään tyylikäs.

Kannelta pääsee P-taloon portaita pitkin, ja saahan sinne mennä, vaikka autoa ei parkissa olisikaan. Upouudesta parkkitalosta kannattaa nauttia vielä, kun siellä ei lemua eritteet ja seiniä ei ole taiteiltu pilalle.

Kommentointi

Kommentit tarjoaa Disqus

Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus

Avainsanat

jyväskylä

Satunnaisia kirjoituksia

Automiehen etymologiaa

Julkaistu 18. tammikuuta 2012. |

Kieli on niin arkipäiväistä, että sitä ei tule juurikaan mietittyä. Mutta kun sitä tulee mietittyä, huomaa kaiken itsestäänselvän olevankin astetta pulmallisempaa. Teillä liikkumisen sanastossa on paljon yhdyssanoja, joiden logiikan voi usein päätellä ihan omatoimisesti. Esimerkiksi ajatus sanan moottoripyörä takana on todennäköisesti se...

Raskas liikenne kiertää kaukaa

Julkaistu 30. maaliskuuta 2012. |

Valtatie 9 ylittää Jämsässä Jämsänjoen vuonna 1965 valmistunutta siltaa pitkin. Aivan näinä hetkinä silta pääsee peruskorjaukseen, koska sitä ei ole millään tavalla korjattu sitten valmistumisvuoden eli melkein 50 vuoteen. Remontti jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäiseksi pinta- ja betonirakenteen uusitaan ja sitten teräsrakenteet...

Janne Hötti Suomen paras nuori kuljettaja

Julkaistu 13. toukokuuta 2012. |

Scanian järjestämän Young European Truck Driver -kisan Suomen osakilpailu huipentui lauantaina 12. toukokuuta. Logistiikka- ja kuljetusmessujen yhteydessä Helsingissä pidettiin finaali, jossa karsintakilpailujen 12 parasta kuljettajaa kisasivat paikasta loppukilpailussa. Finaalin voittajaksi nousi 32-vuotias Janne Hötti Kuopiosta. Hän lähtee syksyllä Södertäljeen...